Kun takatukki saatiin kasaan, oli aika syventyä diskanttiprinsipaalin pilleihin. Pillit on tehty Jochim Richbornin 1600-luvun loppupuolen esikuvan mukaan ja niissä on jonkin verran normaalista mallista poikkeava keerna ja äänirako. Keernassa ei ole lainkaan tavanomaista viistettä. Äänir... lisää...

Kesän kääntyessä sisäruokintakaudeksi jatkui keväällä ajankohtaisempien asioiden takia katkolle jäänyt puuhastelu diskanttiprincipal 8':n pillitukin parissa. Lautoihin jyrsittyjen kanavien päälle liimattiin paperit, ja kanavalevyt liimattiin sen jälkeen toisiinsa ja pillilistaan. Pillien jal... lisää...

Takasivun principalin pillitukki tehtiin liimatusta lankkuaihiosta, jonka molemmille leveille sivuille jyrsittiin kuljetukset pillejä varten. Lisäksi tarvittiin vielä toinen ohuempi lauta, jossa myös on jyrsintöjä. Kanavia, joilla ilma jaetaan julkisivupilleille, on niin paljon ja risteysk... lisää...

Koska kieroutumis- ja halkeamisriskin takia en uskaltanut käyttää takatukkiin pelkkää massiivista lankkua, alkoi sen rakentelu liimaamalla pitkään kuivatettua mäntyä sopivan kokoiseksi aihioksi. Principalin äänikertaliste sijoittuu ilmalaatikon kanavakerroksen takaosan alapintaan Gedackt... lisää...

Ihan vasta tässä kaksi ja puoli vuotta sitten tein kokeiluluontoisesti ensimmäisiä prinsipaalipillejä Jochim Richbornin 1600-luvun loppupuolella rakentaman positiivin mukaan. Tämä Ruotsin Skoklosterissa sijaitseva urkupositiivi on suhteellisen alkuperäisessä kunnossa, ja urkurakentaja Mads... lisää...

Kun pillien poraukset oli tehty julkisivutukin lisäkerrokseen, piti siihen vielä jyrsiä muutama uusi kanava. Entisen tukin puolella tulpattiin muutama kuljetus tapittamalla reiät ja liimaamalla kanaviin puuta. Kaikenlaista muutakin pientä hienosäätöä tehtiin, joista ainakin osa selviää kuv... lisää...

Prinsipaalin pillien valmistumisen jälkeen on vielä tarpeen tehdä sen pillitukille pieni uudelleenjärjestely, jotta fasadi saataisiin lopulliseen järjestykseen. Alkujaan suunnittelin sivukentät vain kuudella pillillä, mutta sitten kaapin ulkoasu muuttui, ja sivuille tuli yhden pillin ver... lisää...

Kuoroäänikerran pillisarjan teko on edistynyt sitten marraskuun. Sain vuoden vaihteessa pillivartalot valmiiksi ja sen jälkeen olen tehnyt etuseiniä ja liimannut niitä paikalleen. Pillit on tehty muuten koivusta, mutta etuseiniin valikoitui vanha pihapihlajan haara, jota illan tuuli... lisää...

Prinsipaalipillien valmistumisen jälkeen työn alle on ollut tarkoitus ottaa tuon kyseisen äänikerran pillitukin pieni uudelleenjärjestely, jotta fasadi saataisiin lopulliseen järjestykseen. Tämä tarkoittaisi yhden uuden kerroksen lisäämistä vanhaan tukkiin, mutta toistaiseksi se on vielä s... lisää...

Your browser does not support the video tag. Kun kaikki prinsipaalin pillit saatiin tehtyä, tuli aika alkaa yhtenäistää äänikerran sointia. Tämä aloitettiin tekemällä väliaikaisten pakkien tilalle uudet, joihin jyrsittiin Nürnbergin mestareiden malliin samanlainen keelaus kuin Kleingedack... lisää...

Kesä kerkesi jo melko pitkälle ja lomailutkin saatiin alkuun varsin hienoissa säissä, mutta urkupilleille ei ole ollut aikaa uhrattavaksi kuin satunnaisia hetkiä. Nyt oli vuorossa prinsipaalin kaapin sisään jäävät pikkuriikkiset diskanttipillit. Pienin näistä on lopulliselta soivalta pituudelt... lisää...

Viimeisetkin julkisivupillit viimeisteltiin tekemällä jalkojen kulmiin koristeviisteet. Nyt kasassa on kaikki julkisivupillit, ja julkisivun ulkomuoto alkaa olla melko selvästi nähtävissä. Kaikki pillit myös tuuttaavat jonkinlaista ääntä. Sitten tarvitaan enää sarja pienenpieniä pillejä, jotka e... lisää...

Kymmenen vuotta sitten aloitetusta prinsipaalista puuttui vielä yksiviivaisen oktaavin julkisivuun tulevat sekä kaksiviivaisen oktaavin kaapin sisälle tulevat pillit. Aikoinaan kasasin kaikki pillivartalot etuseiniä vaille, mutta työ jäi siltä erää kesken. Vartaloihin lisättiin nyt viimeisen suu... lisää...

Prinsipaalin jalkojen teko etenee. Vuoden vaihteen jälkeen sain valmiiksi isoimman oktaavin ja nyt kaikkiin loppuihin valmiina olleisiin seuraavan oktaavin pilleihin on tehty ja kiinnitetty jalat. Pillit on laitettu väliaikaisten pakkien ja pahvinpalojen avulla myös sointikuntoon. Vielä uupuu jok... lisää...

Julkisivun prinsipaali opus ykköseen on ollut työn alla jo kymmenen vuotta. Keväällä 2011 liimasin Bormannin kirjan mensuurin mukaiset isot pillit ja tein pienempien vartalot etuseinien liimausta vaille valmiiksi. Nykyisen prinsipaalitukin tein saman vuoden lopulla. Muutamat isoimmat pillit laitett... lisää...

Alkuperäisestä urkuprojektistani, Opus 1:stä, puuttuu vielä normaalikorkuisen principalin diskanttipillit, kvinttiäänikerta sekä terssi. Myös kaksijalkainen fasadiprinsipaali on keskeneräinen enkä ole ihan varma, pitäisikö se vielä rakentaa uudestaan. Edellinen urkuvuosi tuhrautui kokonaan muissa... lisää...

Pienimpien pillien jalat olivat olleet aluksi pahvisen askartelupillin pätkiä, jotta äänikerta saataisiin pian soittokuntoon. Yhtenäisyyden vuoksi halusin tehdä nekin puisina, kuten olin tehnyt isompien pillien jalat. Pienen puuputken sorvaaminen tavallisella sorvilla tuntui aluksi haasteelliselta,... lisää...

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin kanssa on ensimmäisten soittokokeilujen jälkeen edetty siihen vaiheeseen, että pillitukit sekä pillinjalat on viritelty paikoilleen ja loputkin pillit saatu soimaan. Palkeen ilmanpaine on nyt tasaisempi, joten aikaisemmin ongelmana ollut vireen heittely on sekin asettunut ainakin jonkin verran. Äänityksessä on menossa soinnin tasaaminen tai tasoittaminen, siis saksan kielellä Egalisierung. lisää...

Viime kerralla tehtiin putkia Cs-puoliskon pillien liittämiseksi ilmalaatikolle. Myös kaikkein alimmaista ääntä tuottava iso-C-pilli on ollut tähän saakka vain muoviletkun päässä vähän miten sattuu. Vaikka keksin pillitukkia suunnitellessani tälle pillille hyvän paikan nelijalkaisen avoimen huilun... lisää...

Uruissa ilmaa ilmalaatikolta kauemmas sijoitetuille pilleille siirtäviä putkia nimitetään kondukteiksi. Hauslaib-kleingedacktin Cs-puolen pillit ovat urkukaapin diskanttisivustan korkeammassa osassa ja niiden ilma liikkuu melkein koko matkan pillitukkiin jyrsityissä kanavissa. Viimeiset 30 senttiä... lisää...

Urkupillien kunnollista äänittämistä ja virittämistä sekä tietenkin myös soittamista on eniten haitannut ilmansyöttö, jonka ilmanpainetta tasaavana makasiinina on monilaskoksinen kiilapalje, ja jota syöttää sen alapuolelle sijoitettu jalalla poljettava palje. Tämä yhdistelmä on liitetty ilmalaatikk... lisää...

Kleingedacktin basso-oktaavin C-puolen pillien lisätukki valmistui juhannuksen aikoihin ja sen jälkeen keskityin viimeistelemään alimman oktaavin pillit paikalleen laittamista varten. Cs-puolen pillien kuljetukset ilmalaatikon diskanttisivulle ovat olleet valmiina varsinaisessa pillitukissa, mutta... lisää...

Kun pillitukin ilmakanavat osalle alaoktaavin pilleistä saatiin tehtyä, oli vuorossa pillien äänittäminen soitettavaan kuntoon. Ohessa kuvakertomusta tulppien kahvojen vuolemisesta, tiivistämisestä ja pakkien kiinnittämisestä. Huulet muotoiltiin jo pillejä kasattessa, joten niille ei tarvinnut enää... lisää...

Kolmen ylimmän oktaavin valmistuttua oli jäljellä enää alimmainen oktaavi, jonka pillit eivät mahdu suoraa tukille. Ne on järjestetty 8-jalkaisen gedacktin tavoin niin, että C:stä alkaen joka toinen pilli on soittajasta katsoen vasemmalla ja Cs:stä alkaen joka toinen oikealla. Kanavat diskanttipään... lisää...

Kleingedacktin pienimmät pillit sain sointivalmiiksi huhti-toukokuun vaihteessa. Vuolin tulpat ja kiinnitin pakit paikoilleen. Verstaalta tulleiden pillien huulia ja ilmaväyliä täytyy aina vähän siistiä ja yhtenäistää niiden geometrioita, jotta ne saa soimaan kunnolla. Kaikkea ei vieläkään tehty, v... lisää...

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin pillit odottivat varastossa yli kaksi vuotta. Tekovaiheessa niiden tulpat ja pakit jäivät aihioiksi. Pillien soivaan kuntoon saattaminen täytyi nyt aloittaa vuolemalla tulppiin kahvat esikuvan mukaan ja varustamalla ne säämiskätiivistein s... lisää...

Alimman oktaavin pillien kuljetuksia lukuunottamatta Kleingedacktin pillitukki tuli puuvalmiiksi viime vuoden lopulla. Maalasin sen temperamaalilla punaiseksi aiemmin päätettyä värisuunnitelmaa noudatellen: vanhoissa uruissa sisuskalut ovat monesti kirkkaan punaiset. Nyt aloitin tukin paikoilleen l... lisää...

Joulukuussa ehdin kaikkiaan neljänä päivänä verstaalle ja se näkyy jo päiväkirjan päivitystiheydessäkin. On hienoa, kun saa välillä jotain valmista aikaiseksi. Pillitukkiin liimattiin kansi ja pieteetillä nysvätyt kanavat peittyivät. Sekin on tavallaan hienoa, kun saa kätkeä jotain viimeisteltyä ja... lisää...

Alkusyksystä 2013 näin YouTubessa kiinnostavan videon. Siinä esitellään Barcelonan musiikkimuseon kokoelmiin kuuluva, vasta hiljattain käyttökuntoon restauroitu Hauslaib-klaviurku, joka on tehty Nürnbergissä vuoden 1590 tienoilla. Tuossa pienikokoisessa, mutta monipuolisessa soittimessa on yhdistet... lisää...

Yli kolme kuukautta meni muissa merkeissä, mutta nyt ehdin pitää viikon loman, jonka aikana löytyi hieman aikaa myös uruille. Joskus huhtikuussa sahailin takafasadin kehyksen puutavaraa ja nyt oli tullut aika loveta osat yhteen. Samalla höyläsin hiomakoneen jäljiltä olevat sivuseinät. Kyllä se va... lisää...

Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa työpaikassa, jossa työnkuva ja työaika muuttuivat jonkin verran edelliseen työhön verrattuna. Uuden opettelun lisäksi tässä on ollut ja on tulossa kaikkea muutakin ajankulua, joka pitää oivallisesti ajatukset loitolla urkujen rakentamisen jalosta taiteesta... lisää...

Viime vuoden lopulla suunnitteluasteelle tullut urkujen julkisivu on talven aikana alkanut realisoitua. Ensimmäinen konkreettinen merkki on julkisivun kehys, jonka puutavaran sahasin mittaansa jo marraskuussa. Jouluvapailla tein sitten kehyksen nurkkiin liitoksia ja nyt tammikuussa sovitin kaarevan... lisää...

Lähes vuosi sitten tein urkuihin uuden nelijalkaisen gedackt-äänikerran vanhan 1500-luvun eteläsaksalaisen mallin mukaan. Kulunut vuosi on mennyt sen paikalleen saattamista valmisteleviin töihin. Loppukesällä ryhdyin piirtämään äänikerran sijoittelua urkuihin, joka osoittautui yllättävän haasteel... lisää...

Gedacktin bassopuolen pillit on sijoitettu kaapin sivuille C/Cs-jaolla. Basso-oktaavin pitkät pillit ovat aivan kaapin sivuseiniä vasten, ja pillit välillä B-h0 on sijoitettu pitkien pillien ja ilmalaatikon väliin ylemmäs ilmalaatikon kannella olevien pillien tasalle, jotta bassopillit voivat soida... lisää...

Your browser does not support the video tag.Your browser does not support the video tag. Kiireisestä kesästä johtuen tämä päiväkirjamerkintä ilmestyy vasta syksyllä. Kuten jo monesti aikaisemmin on käynyt ilmi, rakenteilla olevien urkujeni avoimen prinsipaalihuiluäänikerran esikuvana on ollut A... lisää...

Urkujeni kahdeksanjalkainen gedackt on jaettu niin, että diskanttipuolisko sijaitsee ilmalaatikon päällä omalla tukillaan ja bassopuolisko on kuljetettu ilmalaatikon molemmille puolille kaapin sivuseinille. Viime postauksessa käsittelin gedacktin bassopuoliskon listeen tiivistystä ja siihen liittyv... lisää...

Viime postauksessa kirjoitin urkujen äänityksestä, jonka aloitin nelijalkaisesta avoimesta äänikerrasta. Siinä yhteydessä mainitsin, että tässä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista alkaa etsiä kokonaissointia kahdeksanjalkaisen ja nelijalkaisen välille. Kahdeksanjalkainen gedackt on ollut soittok... lisää...

Your browser does not support the video tag. Urkupillien äänittäminen on karkeasti ottaen ilmavirran ohjaamista pillin alahuulesta kohti ylähuulta niin, että saadaan aikaan toivotunlainen sointi. Gedackteissa virtauksen täytyy mennä enemmän pillin sisään kuin ulos, samoin kartiomaisissa ja puolituk... lisää...

Kolme kuukautta mittalistan valmistumisesta, ja nyt jo pääsin pillintekoon. Tässä on kaikki 51 nürnbergiläiseen 1500-luvun lopun tyyliin tehdyn 4' Kleingedacktin pillinaihiota, ylemmissä kuvissa vain sivuseinät liimattuina, alemmassa myös takaseinät paikoillaan. Pakit on tehty koivusta, seinät radi... lisää...

Nelijalkaisen äänikerran pillitukin valmistuttua kävin muokkaamaan joskus hyvin alkuvaiheessa tehtyä gedacktin diskanttipuolen pillitukkia, joka on tehty vanerista. Samalle leveälle tukille oli porattu reiät myös taimmaisen äänikerran pillejä varten. Nyt sahasin äänikerrat erilleen, kun olen saanut... lisää...

Joskus vuosi sitten tein yo. pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti. Olen selvästi riskejä kaihtamatonta yrittäj... lisää...

Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettua... lisää...

Tässä vielä nelijalkaisen äänikerran kaikki pillit tukillaan ilmalaatikolla. Seitsemän alinta pilliä on poikittaisellä tukilla vasemmalla ja kaksi vielä pillitukin oikeassa päädyssä. Kuvassa etualalla molemmin puolin on julkisivuprinsipaalin isoimpia pillejä ja niiden takana gedacktin isoimmat. Ged... lisää...

Äitienpäiväviikonloppuna pillitukin jyrsintä sai jatkoa. Nyt valmistui seitsemälle alimmalle pillille tarkoitettu poikittainen tukki, joka näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Samoin alempi, varsinainen pillitukki tuli liimatuksi kokoon. Listetiivisteet ja pillinjalat täytyy vielä tehdä, ja pillitukki... lisää...

Pääsiäisen tienoilla oli pitkästä aikaa mahdollista puuhastella urkujenrakennuksen rentouttavan harrasteen ääressä, ja tulinkin sitten aloittaneeksi kauan suunnitellun pillitukin teon prinsipaalihuilulle. Aikaisemmat tukit tein Teerijärven Paschen-Kiel-uruissa näkemäni kolmikerroksisen mallin mukaa... lisää...

Tein Opus ykköselle mensuuritaulukon, jossa näkyvät pillien skaalat suhteessa Töpferin normimensuuriin. Tämä selittänee myös viime vuoden viimeisessä päivityksessä selostettua mensuurin muutosta. Gedackt on nyt soittokunnossa, ja nelijalkaisen pillit kokonaan valmiit. Prinsipaalin pilleistä on viel... lisää...

Soittokonsolin teosta pääsin taas rakentelemaan opus ykköstä. Tähän saakka vain joistain lainapilleistä koottu puuttunut mensuurin mukainen gedacktin ylin oktaavi valmistui parahiksi jouluaattona. Muutin ylimmän oktaavin laajuusmensuuria Bormannin ohjeesta vähän ahtaammaksi tehtyäni vertailuja muut... lisää...

Hyvää Juhannusta. Sen kunniaksi ja vähän muutenkin on jatkunut italialaisen puuprinsipaalisoinnin etsintä. Tein kokeiluita kahdeksanjalkaisen neliöpohjaisen, mutta etuseinää kapeammalla huulella olevan pillin tiimoilta. Huulenleveys on tässä 1/6 vastaavan pyöreäpohjaisen pillin kehästä, ylösleikkau... lisää...

Gedacktin tenorioktaavin C-puolen pillitukin sain nyt liimattua ja koeajettua. Samaan syssyyn tein viimein Basso-oktaavin viiden isoimman pillin mutkat, jotta ne sopisivat paikoilleen kaappiin. Samalla kävin uudelleen läpi basso-oktaavin äänitystä. Muutama pilli olikin tähän asti soinut kovin vaime... lisää...

Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Urkuvapriikin toiminta on ollut pari kuukautta lähes pysähdyksissä työnjohdon kiinnostusten suuntauduttua paljolti moninaisille muille elämän välttämättömille aloille. Tämän sivun ulkoasupäivitys on myös työllistänyt yhdistettyä suunnittelu-, työnjohto-, tu... lisää...

Thulén mallia soveltaen tehdyn nelijalkaisen prinsipaalihuilun pienimpiä pillejä väliltä cs2-d3. Kannet pitäisi vielä veistellä. Näiden alla seuraavan alemman oktaavin esiäänitetyt pillit. more...

Jo toista vuotta olen tiennyt millaiset pillinjalat fasadiprinsipaalille haluan. Ne tulisivat olemaan luultavimmin sorvattu versio Schmalkaldenin Schloss Wilhelmsburgin pillinjaloista. Mikäli jalka ei sorvattuna onnistu, teen esikuvan mukaan neliskanttisina. Nyt sitten kokeilin sorvata ensimmäist... lisää...

Prinsipaalihuilua on nyt valmiina kaksi ja puoli oktaavia, kolmisenkymmentä pilliä. Alimmat pillit on tarkoitus tehdä tilan säästämiseksi tukittuina, ja yläpäähän vielä reilu oktaavi lisää pieniä pillejä. Mielenkiintoista oli tässä vaiheessa huomata, miten isoimmat pillit soivat yllättävänkin "i... lisää...

Yhden kivasti soivan oktaavin jälkeen olisi nyt tarkoitus tehdä puolitoista lisää. Tässä karkeasti muotoonsa sahattuja keernapalikoita sekä sivuseiniä G:stä alkaen. Etuseinä on isoissa pilleissä mäntyä, mutta huuliosa tehdään erillisestä koivuisesta palasta. C1:stä ylöspäin koko etuseinä on koivua.... lisää...

Yli-Könnin mensuurista sovellettua nelijalkaista prinsipaalihuilua sain valmiiksi yhden oktaavin. Näissä sivusuhde on kauttaaltaan sama 1,51, kun Thulén mensuuri muuttuu sävelkorkeuden mukaan. Tässä kuvassa pillit ovat prinsipaalin tilalla julkisivun keskikentässä, kun sattuivat sopimaan siihenkin,... lisää...

Gedacktin ison oktaavin pillitukit tulivat pikkuhiljaa kevään ja alkukesän aikana valmiiksi, ja sain myös perin mutkaiset pahviputket kootuiksi. Tässä tilanne nyt huomattavasti maaliskuun tilanteesta selkiintyneenä. Ilma kulkee kaikkiin pilleihin. Kuvassa kesken ovat vielä tenorioktaavin ilmakanava... lisää...

Sain Cs-puolen "pillitukin" tehtyä. Tämä sijoittuu pillien alle. Tukkiin johdetaan ilma suorilla putkilla ilmalaatikolta, ja tukin sisässä ilma ohjautuu kunkin pillin alle. Tukissa on vanerikannet, ja kanavat on jyrsitty koivuiseen välikerrokseen. Tein myös voimapaperista kondukteja, joilla ilma... lisää...

Gedacktin kaikista pilleistä lähtee ääntä. Tässä ensimmäinen viritys, jossa sekä stabiliteetti että estetiikka ovat hieman kyseenalaisia, mutta ilma kulkee. Jatkossa täytyisi kehitellä putkistoa tyylikkäämmän näköiseksi. Samoin listesysteemi on vielä keskeneräinen ja kiinni vain puristimilla. Muovi... lisää...

Gedacktin tulppiin sorvasin koivuiset nupit. Tässä rivi tulppia odottamassa tiivisteitä. Pian alaoktaavikin saadaan soimaan. more...

Tein kaapin yläosan seinät, joiden varaan isoimmat gedackt-pillit tukeutuvat. Tässä kuvassa nämä pillitkin on kasattu tuleville paikoilleen ilmalaatikon molemmille puolille. Laatikolta pois on kanavoitu kaikkiaan kaksi alinta oktaavia. Bormannilla nämä ovat mikä missäkin, mutta esteettisyyden nimis... lisää...

Gedacktin iso oktaavi valmistui joululomalla myös tulppia ja äänitystä vaille. Työtä vähän helpotti se, että olin sahannut pillien seinälaudat jo kesällä karkeasti mittoihinsa. Nyt täytyi tehdä keernat, jotka liimasin useammasta palasesta, sekä viisteet huuliin. Kuvassa hämmennystä mahdollisesti he... lisää...

Teijon urkujen jalkio valmistui syksyn aikana, ja suunnitelmat jalkiokoneistosta myös. Näitä suunnitelmia ei vain päästy toteuttamaan, kun "hankintaosasto" ei ollut muistanut hankkia sopivia materiaaleja. Ehkä onkin hyvä antaa asian hautua vielä, kun sillä ei niin kamala kiire ole. Palasin jatka... lisää...

Kesäloman kunniaksi olen sahaillut Gedacktin ison oktaavin pillilautoja mittoihinsa. Paljon muuta ei urkurintamalta kuulukaan. Messinkiputkea tilasin pikkupillien jaloiksi. Askartelutarvikkeena(kaan) pienen, kuusimillisen putken hinta ei ollut aivan järisyttävä. Kokeeksi otin myös pätkän hiilikuitu... lisää...

Principalin isompia pillejä on työstetty kevään aikana, kun kuorojen pikkupillit alkoivat ärsyttää. Nyt on esiäänitettynä reilut kaksi oktaavia. Viimeisimmäksi olen väkertänyt pilleihin pakkeja ja jalkoja. Pakkien etukulman viistoamiseen kehittelin reunahiomakoneen päälle vastinetta, jolla kaikkiin... lisää...

Tänä viikonloppuna olen tehnyt taas pitkästä aikaa Cymbeliin ja Terzin pieniä pillejä. Ne ovat melko nopeita tehdä. Bormann sanookin saksalaisen täsmällisesti yhden äänitysvalmiin pillirivin valmistamiseen menevän kuutisen tuntia, mutta minulta tämä ei ainakaan onnistunut. Se on kai laitettava harj... lisää...

Vuoden vaihtumisen kunniaksi sain Gedacktin kolmannen oktaavin tehtyä ja paikoilleen. Kaksi alinta oktaavia on suunniteltu siirrettävän konduktiletkuilla pois ilmalaatikolta. Sain viriteltyä ilmalaatikon taakse liitososan, josta letkut lähtevät alakautta pilleille. Kokeilemalla eri paksuisia pahvin... lisää...

Olen tehnyt Liegelind-tiivisteitä ilmalaatikon listeisiin. Liegelind on kai saanut nimensä siitä, että sitä käytetään myös vauvan makuualustana. Sain tilattua sitä Sotkamosta. Tiivisteen teko tapahtuu lyömällä meistillä pölkyn päällä olevasta kankaasta pyöreitä palasia, joihin irrottamisen jälkeen... lisää...

Kun sain palkeen valmiiksi, meni venttiilien tiivistys kokonaan uusiksi. En ollut pölynimurin huminassa huomannut ollenkaan, että venttiilit vuotivat niin pahoin, ja suurin osa pilleistä soi itsellään. Nyt venttiileissä on huovituksen lisäksi kaksinkertainen nahka, ja päällimmäinen kerros on liimat... lisää...

Puhaltimen tekeminen itse alkoi tuntua ylivoimaiselta tässä vaiheessa. Aloitin siis urkujenrakennusloman päätteeksi vielä poljettavan syöttöpalkeen teon. Sellaisen ohjeet, kuten puhaltimenkin, on Bormannin kirjassa. Sen verran kuitenkin päätin soveltaa, että konstruoin palkeen sopimaan kesällä teke... lisää...

Soi se. Talvella tehdyt Gedacktit viimeisteltiin lisäämällä tulpat ja pakit. Työ kävi yllättävän joutuisasti valmiisiin pillivartaloihin. Kaksi oktaavia on nyt sovitettuna pillitukille. Ne soivat. Äänittäminen saati kunnollinen viritys eivät onnistu, kun käytän edelleen puhaltimena tätä vanhaa ääne... lisää...

Tilasin messinkilankaa Sotkamon Urkurakentajilta. Myivät minulle nahkamutteritkin, vaikka arvelin aikovani tehdä sellaiset itse. Täytyy antaa täysi kiitos sotkamolaisille hyvästä palvelusta ja siitä, että tilaukseni tuli perille todella nopeasti. Mukavaa, että joku vielä jaksaa palvella varsinaisen... lisää...

Aluksi suunnittelin Bormannin neuvosta tekeväni kaksivartisen sormiokoskettimiston, jonka takapäästä liike siirtyy työntöpuikolla yläpuolella olevaan vippaan. Vippa on kuormitettu painoraudalla, jotta se minimoisi koneiston elämisestä johtuvat viat. Vipalla voima siirtyy takaisin urkujen etureunaan... lisää...

Alakaapin konstruoimista. Päädyin tekemään lopulta urkukaapin alaosan tässä vaiheessa. Mikään pöytä ei oikein tuntunut olevan sopiva, kun ilmakanaali palkeilta ilmalaatikolle kulkee kaappien välisen pohjan läpi. Kaappi tehtiin lohenpyrstöliitoksin, kuten huonekalut ennenvanhaan. Päätyjen peilien... lisää...

Aloitin palkeenteon kesälomalle päästyäni. Päätin siis innokkuuksissani tehdä kaksi monilaskoksista kiilapaljetta Italian urkujen malliin, mikä sekin tietää järjetöntä työmäärän lisääntymistä verrattuna Bormannin neuvomaan uivaan palkeeseen, jonka tekoon menee kirjan mukaan kuutisen tuntia. Yhden m... lisää...

Sormiokoskettimisto tehtiin kaksivartisena Bormannin ohjeen mukaan. Soittokoneistoon tarvitaan tässä tapauksessa myös työntöpuikko koskettimen takapäähän ja vippa, joka siirtää voiman oikeaan kohtaan ilmalaatikon alle. Jotta ilmalaatikko ja sormiokoskettimisto saadaan toimimaan yhteen, ja jotta soi... lisää...

Sormiokoskettimistoa olen tehnyt koko talvikauden. Joululomalla liimasin sormiota varten oikean paksuiset oktaavin levyiset laudat ja sitten talven vapaina viikonloppuina piirsin niihin koskettimet, porasin ohjainpinnejä varten reiät ja lopulta sahasin laudat vannesahalla koskettimen muotoisiksi pa... lisää...

Vuoden vaihtuessa valoin rengasliikkeen romulyijystä tankoja ilmaruumaan tulevia vetolankojen tiivisteiden painoja varten. Näiden "pumpettien" tehtävänä on pitää soittoventtiilejä avaavia abstraktilankoja varten ilmalaatikon pohjaan poratut reiät ilmatiiviinä. Sana "pumpetti" on Anders Thule... lisää...

Venttiilijouset tein millisestä pianolangasta, jota saa ihan tavallisesta rautakaupasta. Jousien vääntämistä varten piti tehdä laite, jonka esikuva oli Raphi Giangiulion rakennusprojektissa. Samanlainen jousenvääntölaite on myös Johan de Vriesin sivulla: https://www.johansorgels.nl/index.php/bouwt... lisää...

Venttiiliruuma tai ilmaruuma rakennettiin kanavakerroksen alle ja se tulee nimensä mukaisesti pitämään sisällään soittoventtiilit. Tein sen vanerista Bormannin ohjeen mukaan ja noin kymmenen senttiä korkeana. Ruuman pohja on ruuveilla kiinni sivuseinissä ja siihen liittyy rima, johon on sahattu... lisää...

Liimasin ilmalaatikon kanavakerroksen kasaan. Ilmalaatikko on niinsanottu äänikanavalaatikko ja koostuu jokaista kosketinta vastaavasta kanavasta, jonka kautta ilma kulkee pilleihin. Kanavajako on 13,5 mm, mikä on sama kuin tulevan sormiokoskettimiston jako. Näin ei tarvitse tehdä välityksiä liikke... lisää...

Nyt alkoi urkujen teko oikein toden teolla. Aluksi on tarkoitus rakentaa ilmalaatikko, sitten sormiokoskettimisto ja palje. Jossain välissä näille täytyy tehdä myös jonkinlainen teline tai kaappi, johon osat saadaan koottua. Ilmalaatikon tekeminen Bormannin ohjeiden mukaan alkoi soittoventtiilei... lisää...

Olen jatkanut urkupillien tekoa. Tällä hetkellä kasassa on reilut pari oktaavia. Näiden mitat ovat Raphi Giangiulion nettisivulta. Karl Bormannin kirjassa on myös paljonkin pillimensuureita ja neuvoja erilaisten äänikertojen tekoon. Bormannin gedackt on ahtaampi ja pillien pohjapinta-ala on enem... lisää...