Jo tässä aikaisemmin kerroin pullopillinrakentelukokemuksistani. Tein siis nürnbergiläisen tradition mukaan isoimman kahdeksanjalkaisen gedackt-pillin ja toisen puolet lyhyemmän, mutta muuten samoilla mitoilla ja varustettuna yksinkertaisella "pullonkaulalla", joka saa pillin soimaan oktaavia al... lisää...

Pullopilli-teemaa on käsitelty Die Hausorgel-lehdessä useita kertoja tällä vuosikymmenellä. Taustalla on havainto siitä, että 30 cm:n pituinen lasipullo soi siihen puhallettaessa oktaavia matalampaa säveltä kuin vastaavan mittainen tukittu urkupilli. Ilmiön aiheuttajaksi on esitetty pullon kapeampa... lisää...

Your browser does not support the video tag.Your browser does not support the video tag. Kiireisestä kesästä johtuen tämä päiväkirjamerkintä ilmestyy vasta syksyllä. Kuten jo monesti aikaisemmin on käynyt ilmi, rakenteilla olevien urkujeni avoimen prinsipaalihuiluäänikerran esikuvana on ollut A... lisää...

Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan. Klaus Zeidlewicz esittelee lehden si... lisää...

Nürnbergin Kleingedackt tuli vuodenvaihteen jälkeen äänitystä vaille valmiiksi. Pakkien ja hattujen teossa vierähti yllättävän kauan, kun halusin niihinkin esikuvana olleen äänikerran tunnelmaa. Pillien lopullinen mittaansahaaminen on vielä tekemättä, samoin jalat, hattujen tiivistäminen sekä ilman... lisää...

Tässä vielä toinen täydentävä päivitys koskien Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön urkuja. Ylemmässä kuvassa oppilaitoksen 1992 hankittujen Verschueren-urkujen kakkossormion Dulciaan 8vt, jonka kaikutorvet ovat jo vähän regaalia pidempiä. Oikeanpuoleisessa kuvassa pienin, kolmiviivaista g:tä soiva p... lisää...

Kieliäänikerroista intoutuneena, ja kun muutenkin asiaa sinne suunnalle oli, kävin tutustumassa Sibelius-Akatemian Kuopion osaston harjoitusurkuihin. Mainittu kohde on Suomessa yksi parhaita, mikäli haluaa perehtyä erilaisiin lyhytkaikutorvisiin kieliäänikertoihin yhdellä kertaa. Harvoin uruissa... lisää...

Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pill... lisää...

Tässä Barcelonan laajuusmensuuri Pollensin mukaan. Se on piirretty edellisen postin kuvaajien kaveriksi mustalla. Mittataulukossa mainitaan, että vain alkuperäiset pillit on kirjattu. Pillit näyttäisivät ensimmäisten arvojen perusteella olevan myös alkuperäisessä positiossaan. Taulukon kokoaja on... lisää...

Sain hankittua edellisessä postissa mainitun New Yorkin Met-museon säilyneiltä äänikerroiltaan tiettävästi muuttamattoman Hauslaib-klaviurun pillimensuurit. Ne löytyvät kirjasta Das österreichische Cembalo: 600 Jahre Cembalobau in Österreich: im Gedenken an Hermann Poll aus Wien (1370-1401), jo... lisää...

4' Hauslaib-gedacktin rekonstruoimisprojekti etenee. Tässä jo aiemmissa postauksissa kuvatun äänikerran laajuusmensuuri verrattuna Töpferin normimensuuriin ja nykyisten pillien mittalistan perusteella laatimani rekonstruktio alkuperäisestä tilanteesta. Äänikerta on hyvin ahdas, ahtaimmillaan lähes... lisää...

Loppuvuosi on mennyt urkujenrakennuksen sijaan tiiviisti muilla elämänaloilla. Sain vietyä opiskeluni päätökseen, joten ehkä tulevaisuudessa jää jopa entistä enemmän aikaa harrastuksille. Ilokseni huomasin, että tämän vuoden jälkipuoliskolla kovasti kohkaamistani Barcelonan Museu de la Músican Ha... lisää...

Hauslaib-klaviurun ohella toinen pieni positiivi, jonka mensuureja olen viime aikoina selvitellyt, on Gottlieb Näserin vuonna 1734 tekemä ja sitä säilytetään Nürnbergin museon soitinkokoelmassa. Pieneen laatikkoon rakennetussa kannettavassa positiivissa on 5 ja puoli äänikertaa ja ahtaat mensuurit.... lisää...

Your browser does not support the video tag. Hauslaib-projektin, josta jo aiemmin syksyllä kerroin, kolme (G, c0 ja c1) 4´ tukitun äänikerran koepilliä on kasassa. Huuli näissä on erikoisen jyrkkä, mutta en katsonut ainakaan tässä vaiheessa olevan syytä muuttaa rakennetta, joten veistin huulista es... lisää...

Joskus noin vuosi sitten törmäsin Internetissä mielenkiintoiseen klaviurkuun, tai mikä sen virallinen suomenkielinen nimitys lieneekin. Tässä hyvin pienikokoisessa soittimessa on yhdistetty kolmiäänikertainen urkupositiivi, regaali ja oktaavispinetti, joita kaikkia voidaan soittaa y... lisää...

Tein Opus ykköselle mensuuritaulukon, jossa näkyvät pillien skaalat suhteessa Töpferin normimensuuriin. Tämä selittänee myös viime vuoden viimeisessä päivityksessä selostettua mensuurin muutosta. Gedackt on nyt soittokunnossa, ja nelijalkaisen pillit kokonaan valmiit. Prinsipaalin pilleistä on viel... lisää...

Hyvää Juhannusta. Sen kunniaksi ja vähän muutenkin on jatkunut italialaisen puuprinsipaalisoinnin etsintä. Tein kokeiluita kahdeksanjalkaisen neliöpohjaisen, mutta etuseinää kapeammalla huulella olevan pillin tiimoilta. Huulenleveys on tässä 1/6 vastaavan pyöreäpohjaisen pillin kehästä, ylösleikkau... lisää...

Pääsin vaihteeksi ottamaan tuntumaa soitinrakentamiseen ihan alkutuotannosta lähtien, kun olin muutamana päivänä kenttäsirkkelillä opettelemassa tukin säteissahaamista. Sahattavana oli sekä kuusta että mäntyä. Tukit olivat harvennushakkuun yhteydessä kaadettuja ja laadultaan melkoisen sekalaisia, m... lisää...

Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaa... lisää...