Your browser does not support the video tag. Turun reissulla ehdin tutkia vähän tarkemmin Zachariassenin prinsipaalin sekä doppelflöten pillejä. Rajallisen ajan puitteissa minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia käydä läpi koko pillistöä, mutta kahdesta 8' äänikerrasta kerkesin kummastak... lisää...
Jalkion elektroniikasta tuli valmista jo viime jaksossa, mutta jotta päästäisiin soittamaan, täytyy koskettimissa olla vielä magneetit, joihin magneettikytkimet reagoivat. Olin alustavasti kokeillut ja todennut, että magneetti ruuvattuna suoraan jalkiokoskettimen päähän riittäisi soittokoneistok... lisää...
Piirilevyjen valmistumisen jälkeen oli vuorossa osien juottamista ja jälleen kerran testausta. Yhden levyn valmistuttua piti kytkentää koekäyttää, ja - sen jälkeen kun yksi oli havaittu toimivaksi - kasata loput. Pieniä toiminnallisia häiriöitä ja paljon vianetsintää syntyi paikoitellen huonosti s... lisää...
Jalkion muuttaminen magneettikytkimillä toimivaksi on edennyt kesän aikana kaiken muun ohessa. Koekytkentöjen jälkeen suunnittelin piirilevyt sellaisiksi, että ne olisi jotenkin mahdollista saada piiloon jalkion etulaudan taakse. Jotkut ovat tehneet jokaista jalkion kosketinta kohden oman piiril... lisää...
Rakentelin soittokonsolia virtuaaliuruille jo joskus yli viisi vuotta sitten. Diplomityön teon ohessa otin soittotunteja ammattikorkean urkupedagogiopiskelijoiden harjoitusoppilaana. Varsinkin sen aikaisella budjetilla konsoli oli lähes välttämätön, jotta soittoläksyjä pystyi harjoitella kotona. ... lisää...
Your browser does not support the video tag. Viime vuonna ilmestynyttä artikkelia http://urut.polso.fi/fi/paivakirja/artikkeli-bordeaux-pillistae havainnollistaakseni tein pullopillitestistä lyhyen videon, jossa on esitetty sekä äänellä että grafiikalla pillien sointien väliset erot. Eipä siitä... lisää...
Jo tässä aikaisemmin kerroin pullopillinrakentelukokemuksistani. Tein siis nürnbergiläisen tradition mukaan isoimman kahdeksanjalkaisen gedackt-pillin ja toisen puolet lyhyemmän, mutta muuten samoilla mitoilla ja varustettuna yksinkertaisella "pullonkaulalla", joka saa pillin soimaan oktaavia al... lisää...
Pullopilli-teemaa on käsitelty Die Hausorgel-lehdessä useita kertoja tällä vuosikymmenellä. Taustalla on havainto siitä, että 30 cm:n pituinen lasipullo soi siihen puhallettaessa oktaavia matalampaa säveltä kuin vastaavan mittainen tukittu urkupilli. Ilmiön aiheuttajaksi on esitetty pullon kapeampa... lisää...
Olen jo kauan suunnitellut tekeväni kunnollisen jyrsinpöydän yläjyrsimelle. Onhan minulla ollut pieni vanerinpalaan ruuvattu vanha käsiyläjyrsin, jolla on hyvä tehdä reunaviisteitä ja pyöristyksiä ja mitä kaikkea nyt laakeriterällä pystyy. Kuitenkin oikeassa jyrsinpöydässä pitää olla mahdollisuus m... lisää...
Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan. Klaus Zeidlewicz esittelee lehden si... lisää...
Kokkolan Marian siunauskappeliin ollaan pystyttämässä Kaarlelan kirkon vanhoja Gustav Normann-urkuja vuodelta 1879. Niiden tieltä purettiin entiset Heinrich-urut vuodelta 1974. Tämän Heinrichin opus 73:n pillistö oli suurelta osin muokattu Kokkolan kaupunginkirkosta 1952 puretuista Walcker-uruista,... lisää...
Joskus vuosi sitten tein yo. pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti. Olen selvästi riskejä kaihtamatonta yrittäj... lisää...
Your browser does not support the video tag. Hauslaib-projektin, josta jo aiemmin syksyllä kerroin, kolme (G, c0 ja c1) 4´ tukitun äänikerran koepilliä on kasassa. Huuli näissä on erikoisen jyrkkä, mutta en katsonut ainakaan tässä vaiheessa olevan syytä muuttaa rakennetta, joten veistin huulista es... lisää...
Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettua... lisää...
Joskus noin vuosi sitten törmäsin Internetissä mielenkiintoiseen klaviurkuun, tai mikä sen virallinen suomenkielinen nimitys lieneekin. Tässä hyvin pienikokoisessa soittimessa on yhdistetty kolmiäänikertainen urkupositiivi, regaali ja oktaavispinetti, joita kaikkia voidaan soittaa y... lisää...
Pääsiäisen tienoilla oli pitkästä aikaa mahdollista puuhastella urkujenrakennuksen rentouttavan harrasteen ääressä, ja tulinkin sitten aloittaneeksi kauan suunnitellun pillitukin teon prinsipaalihuilulle. Aikaisemmat tukit tein Teerijärven Paschen-Kiel-uruissa näkemäni kolmikerroksisen mallin mukaa... lisää...
Tässä soittokonsoli soittokunnossa tai ainakin enemmän soittokunnossa kuin edellisessä päivityksessä. Jalkiokin tuli midifioitua, vaikka aikaa paloi aivan liian paljon. Soittopöydän kansi jäi ainakin tässä vaiheessa tekemättä, mutta eihän sitä kannella soiteta. Soittotuntuma on kamalan muovinen,... lisää...
Kevättalvella 2013 innostuin opettelemaan urkujen soittoa yksityisen soitonopettajan johdolla. Syksypuolella urkutuntini saivat toivottua jatkoa, ja harjoitussoittimen tarve alkoi olla ilmeinen: tarvittaisiin vähintään kaksimanuaalinen urku täydellä jalkiolla. Oikeastaan ainoaksi budjettitason vaih... lisää...
Suunnitelmissa on ollut jo pitkään tehdä kunnollinen apulaite puupillin huulien jyrsintään. Huulen veisteleminen käsipelillä on melko työlästä, ja tähän saakka olen tehnyt huulet sirkkeliin ja yläjyrsimeen rakennetuilla vasteilla. Niidenkin jäljiltä on jäänyt viimeistelytyötä vielä melkoisesti. Nyt... lisää...
Hyvää Juhannusta. Sen kunniaksi ja vähän muutenkin on jatkunut italialaisen puuprinsipaalisoinnin etsintä. Tein kokeiluita kahdeksanjalkaisen neliöpohjaisen, mutta etuseinää kapeammalla huulella olevan pillin tiimoilta. Huulenleveys on tässä 1/6 vastaavan pyöreäpohjaisen pillin kehästä, ylösleikkau... lisää...
Pääsin vaihteeksi ottamaan tuntumaa soitinrakentamiseen ihan alkutuotannosta lähtien, kun olin muutamana päivänä kenttäsirkkelillä opettelemassa tukin säteissahaamista. Sahattavana oli sekä kuusta että mäntyä. Tukit olivat harvennushakkuun yhteydessä kaadettuja ja laadultaan melkoisen sekalaisia, m... lisää...
Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Urkuvapriikin toiminta on ollut pari kuukautta lähes pysähdyksissä työnjohdon kiinnostusten suuntauduttua paljolti moninaisille muille elämän välttämättömille aloille. Tämän sivun ulkoasupäivitys on myös työllistänyt yhdistettyä suunnittelu-, työnjohto-, tu... lisää...
Jo toista vuotta olen tiennyt millaiset pillinjalat fasadiprinsipaalille haluan. Ne tulisivat olemaan luultavimmin sorvattu versio Schmalkaldenin Schloss Wilhelmsburgin pillinjaloista. Mikäli jalka ei sorvattuna onnistu, teen esikuvan mukaan neliskanttisina. Nyt sitten kokeilin sorvata ensimmäist... lisää...
Yhden kivasti soivan oktaavin jälkeen olisi nyt tarkoitus tehdä puolitoista lisää. Tässä karkeasti muotoonsa sahattuja keernapalikoita sekä sivuseiniä G:stä alkaen. Etuseinä on isoissa pilleissä mäntyä, mutta huuliosa tehdään erillisestä koivuisesta palasta. C1:stä ylöspäin koko etuseinä on koivua.... lisää...
Yli-Könnin mensuurista sovellettua nelijalkaista prinsipaalihuilua sain valmiiksi yhden oktaavin. Näissä sivusuhde on kauttaaltaan sama 1,51, kun Thulén mensuuri muuttuu sävelkorkeuden mukaan. Tässä kuvassa pillit ovat prinsipaalin tilalla julkisivun keskikentässä, kun sattuivat sopimaan siihenkin,... lisää...
Urkujenrakennuksen sijaan päädyin vaihteeksi tekemään rumpua. Tarkoitus oli esittää vanhaa ranskalaista barokkimusiikkia uruilla, oboella ja rummulla. Ongelmana oli se, että sopivaa rumpua ei oikein ottanut löytyäkseen. Halvimmat periodisoittimien rakennussarjat maksoivat useamman satasen ja musiik... lisää...
Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaa... lisää...
Olen tehnyt koepillejä Anders Thulén Yli-Könnin kamariurkujen mensuureilla. Thulé käytti ihan jotain yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta kamariuruissaan puuäänikertoja, joiden niminä oli Gedackt, Dobbelflöte, Flauto amabile sekä Rohrflöte. Ilmeisesti kaikissa kamariuruissa on käytetty samoja men... lisää...
Loppukesästä ja alkusyksyllä kokeilin urkupillien rakentamista. Ensimmäiset olivat tukittuja, mutta tein myös puisen prinsipaalipillin. Mitat ovat Raphi Giangiulion kotiurkusivulta http://www.rwgiangiulio.com/index.htm, josta edellisessä päivityksessä jo mainitsin. Kirjastosta löytyi pari urkur... lisää...
Löysin jossain vaiheessa vuotta erään kotiinsa urut rakentaneen kanadalaisen Matthias Wandelin kotisivut http://www.sentex.net/~mwandel/organ/organ.html. Hän oli onnistunut kasaamaan puuosista omaperäisen, mutta soivan pikku-urun. Kun olen aina ollut kiinnostunut puuntyöstöstä, heräsi ajatus alka... lisää...