Prinsipaalipillien valmistumisen jälkeen työn alle on ollut tarkoitus ottaa tuon kyseisen äänikerran pillitukin pieni uudelleenjärjestely, jotta fasadi saataisiin lopulliseen järjestykseen. Tämä tarkoittaisi yhden uuden kerroksen lisäämistä vanhaan tukkiin, mutta toistaiseksi se on vielä s... lisää...
Julkisivun prinsipaali opus ykköseen on ollut työn alla jo kymmenen vuotta. Keväällä 2011 liimasin Bormannin kirjan mensuurin mukaiset isot pillit ja tein pienempien vartalot etuseinien liimausta vaille valmiiksi. Nykyisen prinsipaalitukin tein saman vuoden lopulla. Muutamat isoimmat pillit laitett... lisää...
Jo vuonna 2013 aloitin puisen prinsipaaliäänikerran tekoa, jonka mensuuri ja pillin rakenneperiaate ovat peräisin John Boersman artikkelista Die Hausorgel-lehdessä. Olin hiljattain kiinnostunut italialaistyylisestä prinsipaalisoinnista ja tein muutamia pillejä ihan huvikseen ja kokeilumieles... lisää...
Alkuperäisestä urkuprojektistani, Opus 1:stä, puuttuu vielä normaalikorkuisen principalin diskanttipillit, kvinttiäänikerta sekä terssi. Myös kaksijalkainen fasadiprinsipaali on keskeneräinen enkä ole ihan varma, pitäisikö se vielä rakentaa uudestaan. Edellinen urkuvuosi tuhrautui kokonaan muissa... lisää...
Kleingedacktin basso-oktaavin C-puolen pillien lisätukki valmistui juhannuksen aikoihin ja sen jälkeen keskityin viimeistelemään alimman oktaavin pillit paikalleen laittamista varten. Cs-puolen pillien kuljetukset ilmalaatikon diskanttisivulle ovat olleet valmiina varsinaisessa pillitukissa, mutta... lisää...
Kun pillitukin ilmakanavat osalle alaoktaavin pilleistä saatiin tehtyä, oli vuorossa pillien äänittäminen soitettavaan kuntoon. Ohessa kuvakertomusta tulppien kahvojen vuolemisesta, tiivistämisestä ja pakkien kiinnittämisestä. Huulet muotoiltiin jo pillejä kasattessa, joten niille ei tarvinnut enää... lisää...
Kolmen ylimmän oktaavin valmistuttua oli jäljellä enää alimmainen oktaavi, jonka pillit eivät mahdu suoraa tukille. Ne on järjestetty 8-jalkaisen gedacktin tavoin niin, että C:stä alkaen joka toinen pilli on soittajasta katsoen vasemmalla ja Cs:stä alkaen joka toinen oikealla. Kanavat diskanttipään... lisää...
Kleingedacktin pienimmät pillit sain sointivalmiiksi huhti-toukokuun vaihteessa. Vuolin tulpat ja kiinnitin pakit paikoilleen. Verstaalta tulleiden pillien huulia ja ilmaväyliä täytyy aina vähän siistiä ja yhtenäistää niiden geometrioita, jotta ne saa soimaan kunnolla. Kaikkea ei vieläkään tehty, v... lisää...
Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin pillit odottivat varastossa yli kaksi vuotta. Tekovaiheessa niiden tulpat ja pakit jäivät aihioiksi. Pillien soivaan kuntoon saattaminen täytyi nyt aloittaa vuolemalla tulppiin kahvat esikuvan mukaan ja varustamalla ne säämiskätiivistein s... lisää...
Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pill... lisää...
Tässä Barcelonan laajuusmensuuri Pollensin mukaan. Se on piirretty edellisen postin kuvaajien kaveriksi mustalla. Mittataulukossa mainitaan, että vain alkuperäiset pillit on kirjattu. Pillit näyttäisivät ensimmäisten arvojen perusteella olevan myös alkuperäisessä positiossaan. Taulukon kokoaja on... lisää...
Sain hankittua edellisessä postissa mainitun New Yorkin Met-museon säilyneiltä äänikerroiltaan tiettävästi muuttamattoman Hauslaib-klaviurun pillimensuurit. Ne löytyvät kirjasta Das österreichische Cembalo: 600 Jahre Cembalobau in Österreich: im Gedenken an Hermann Poll aus Wien (1370-1401), jo... lisää...
4' Hauslaib-gedacktin rekonstruoimisprojekti etenee. Tässä jo aiemmissa postauksissa kuvatun äänikerran laajuusmensuuri verrattuna Töpferin normimensuuriin ja nykyisten pillien mittalistan perusteella laatimani rekonstruktio alkuperäisestä tilanteesta. Äänikerta on hyvin ahdas, ahtaimmillaan lähes... lisää...
Hauslaib-klaviurun ohella toinen pieni positiivi, jonka mensuureja olen viime aikoina selvitellyt, on Gottlieb Näserin vuonna 1734 tekemä ja sitä säilytetään Nürnbergin museon soitinkokoelmassa. Pieneen laatikkoon rakennetussa kannettavassa positiivissa on 5 ja puoli äänikertaa ja ahtaat mensuurit.... lisää...
Joskus noin vuosi sitten törmäsin Internetissä mielenkiintoiseen klaviurkuun, tai mikä sen virallinen suomenkielinen nimitys lieneekin. Tässä hyvin pienikokoisessa soittimessa on yhdistetty kolmiäänikertainen urkupositiivi, regaali ja oktaavispinetti, joita kaikkia voidaan soittaa y... lisää...
Tein Opus ykköselle mensuuritaulukon, jossa näkyvät pillien skaalat suhteessa Töpferin normimensuuriin. Tämä selittänee myös viime vuoden viimeisessä päivityksessä selostettua mensuurin muutosta. Gedackt on nyt soittokunnossa, ja nelijalkaisen pillit kokonaan valmiit. Prinsipaalin pilleistä on viel... lisää...
Soittokonsolin teosta pääsin taas rakentelemaan opus ykköstä. Tähän saakka vain joistain lainapilleistä koottu puuttunut mensuurin mukainen gedacktin ylin oktaavi valmistui parahiksi jouluaattona. Muutin ylimmän oktaavin laajuusmensuuria Bormannin ohjeesta vähän ahtaammaksi tehtyäni vertailuja muut... lisää...
Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaa... lisää...
Olen tehnyt koepillejä Anders Thulén Yli-Könnin kamariurkujen mensuureilla. Thulé käytti ihan jotain yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta kamariuruissaan puuäänikertoja, joiden niminä oli Gedackt, Dobbelflöte, Flauto amabile sekä Rohrflöte. Ilmeisesti kaikissa kamariuruissa on käytetty samoja men... lisää...
Olen jatkanut urkupillien tekoa. Tällä hetkellä kasassa on reilut pari oktaavia. Näiden mitat ovat Raphi Giangiulion nettisivulta. Karl Bormannin kirjassa on myös paljonkin pillimensuureita ja neuvoja erilaisten äänikertojen tekoon. Bormannin gedackt on ahtaampi ja pillien pohjapinta-ala on enem... lisää...
Loppukesästä ja alkusyksyllä kokeilin urkupillien rakentamista. Ensimmäiset olivat tukittuja, mutta tein myös puisen prinsipaalipillin. Mitat ovat Raphi Giangiulion kotiurkusivulta http://www.rwgiangiulio.com/index.htm, josta edellisessä päivityksessä jo mainitsin. Kirjastosta löytyi pari urkur... lisää...