Opus 1

"Noin viisiäänikertainen urkupositiivi"

Urkupositiivini hahmon hahmotelma loppuvuodesta 2016. Ulkoasun idea on lainattu Innsbruckin hovikirkon Ebert-urkujen selkäpillistöstä. Siihen on sovitettu 1600-luvun urkujen hengessä ideoituja koristeita. Kuvassa oikealla listaprofiilien luonnoksia.

Saksalainen ilmastointi-insinööri ja harrastaja-urkurakentaja Karl Bormann kirjoitti 1960-luvun lopulla kotiurkujen rakentamista käsittelevän kirjan Heimorgelbau. Kirjassa selostetaan mm. viisiäänikertaisen positiiviurun rakentaminen.

Oman harrastukseni alkuvaiheessa sain vihjeen tutustua tuohon kirjaan, ja positiivini noudattelee kirjan neuvoja. Bormann seuraa ns. urkujenuudistuksen sointi-ihannetta, joka ei urkumuotina ole enää nykyään aivan kuuminta hottia, mutta hän tekee sen jollain tavalla sympaattisesti ja lämpimässä hengessä ja osaa tarttua tekemisen kannalta tärkeisiin yksityiskohtiin.

Urkujenuudistuksessa pyrittiin palaamaan barokin sointi-ihanteisiin, mutta rakenteellisesti urut tehtiin modernein menetelmin ja materiaalein, mikä on myöhemmin osoittautunut aikaa kestämättömäksi ratkaisuksi. Lisäksi Bormann kirjoittaa oppaansa aloittelevien harrastajien taidoille ja välineille, joten on ymmärrettävää, että kovin kunnianhimoisia puuntyöstömenetelmiä ei kirjassa ole käsitelty. Mitä pidemmälle olen edistynyt omassa harrastuksessani, sen selvemmäksi on käynyt, että haluan tehdä omat urkuni umpipuusta ja perinteisin menetelmin. Siltä osin oma työni ei seuraa Bormannia kuin soveltuvin osin.

Urkujeni dispositio on matkan varrella muokkautunut niin, että se pyrkii olemaan vielä astetta pehmeämpi ja sävykkäämpi kuin mitä Bormannin kirjassa on neuvottu:

I C-d3
Gedackt 8' B/D (Bormann)
Principal 8' D (takajulkisivussa, Bormann)
Flötenprincipal 4' (Anders Thulén Yli-Könnin kamariuruista sovellettu)
Kleingedackt 4' (1500-luvun lopun Nürnbergista)
Kvinta tai Nasat 3' B/D (Bormann)
Principal 2' (Bormann)
Terz 1 3/5' D (Bormann)

Urkujen ääniala on C-d3 eli koskettimia on 51 kpl. Haaveilen myös kapeasta liitejalkiosta, jolla voisi soittaa lähinnä urkupisteitä sekä toisesta sormiosta, jossa olisi pelkkä Regal 8'.

Nyt uruissa on poljettava ilmansyöttö, ja makasiinina monilaskoksinen kiilapalje. Kaksi vuorotellen käytettävää monilaskoksista kiilapaljetta ilman tasaajaa olisivat periaatteeltaan yksinkertaisen kauniit, mutta monimutkaiset tehdä, ja ilmanpaineenvaihtelut ovat huomattavia tällaisessa systeemissä. Todennäköisesti lisään urkuihin jossain vaiheessa sähköpuhaltimen.

Viritysjärjestelmäksi olen kaikesta sen epäkäytännöllisyydestä huolimatta ajatellut keskisävelistä temperatuuria tai jotain siitä kehiteltyä modifikaatiota, ja sellaiseen nykyinen osa pilleistä on viritetty, sikäli kuin ne nyt vielä edes ovat vireessä.

Opus ykkösen historiaa

Opus ykkösen mensuurit

Päiväkirjamerkinnät koskien Opus ykkösen rakentamista täällä

päivitetty 12.2.2017