Kun pillien poraukset oli tehty julkisivutukin lisäkerrokseen, piti siihen vielä jyrsiä muutama uusi kanava. Entisen tukin puolella tulpattiin muutama kuljetus tapittamalla reiät ja liimaamalla kanaviin puuta. Kaikenlaista muutakin pientä hienosäätöä tehtiin, joista ainakin osa selviää kuvien perusteella.

Sitten pillitukki olikin valmis liimattavaksi kokoon. Liimausta varten piti haalia kasaan vanha suora hirrenpätkä ja kaikki vapaat puristimet, joita talosta löytyi, jotta puristuksesta saataisiin mahdollisimman tasainen.

Liiman kuivuttua tukin reunat siistittiin, se ruuvattiin takaisin paikalleen ja nosteltiin pillit sen päälle. Koska ainakaan pitemmät pillit eivät seiso tarpeeksi tukevasti niille tehdyissä rei´issä, täytyy ylemmäs julkisivukenttien taakse tehdä vielä pitolista, johon pillit tuetaan yläpäistään. Sitten ne saadaan seisomaan suorassa ja kestävät myös mahdollisia kuljettamisia paremmin.

Viimeisessä kuvassa julkisivupillien takana näyttää melko väljältä, mutta se on väliaikaista, koska sinne on tarkoitus nostella takaisin kaikki pillitukin muutoksen takia poistetut nelijalkaisten äänikertojen isot pillit.

Väliaikaistahan kaikki on vain, mutta kyllä tämä prosessi silti pikku hiljaa eteneekin ja urkujen muoto lähestyy lopullista. Etujulkisivu alkaa nyt olla pintakäsittelyjä ja koristeita vaille tehty, ja on aika siirtää puuhailujen painopiste urkujen takasivustalle.