Päiväkirja

jossa selostetaan noin viisiäänikertaisen puupillisen urkupositiivin rakentamisesta sivupoluille karkaillutta urkuharrastusta.

Bordeaux-pillitestin ääninäytteet

Your browser does not support the video tag. Viime vuonna ilmestynyttä artikkelia havainnollistaakseni tein pullopillitestistä lyhyen videon, jossa on esitetty sekä äänellä että grafiikalla pillien sointien väliset erot. Eipä siitä oikeastaan sen enempää sanottavaa ole. Kuunnelkaa itse. Yhtenä il... lisää...

Artikkeli bordeaux-pillistä

Jo tässä aikaisemmin kerroin pullopillinrakentelukokemuksistani. Tein siis nürnbergiläisen tradition mukaan isoimman kahdeksanjalkaisen gedackt-pillin ja toisen puolet lyhyemmän, mutta muuten samoilla mitoilla ja varustettuna yksinkertaisella "pullonkaulalla", joka saa pillin soimaan oktaavia al... lisää...

Ja taas jyrsitään

Vuoden alussa tein jyrsimelle pöytää. Heti silloin oli tarkoitus jatkaa tekemällä ohjuri, jotta profiileita olisi mahdollista jyrsiä ilman laakeriterää. Huhtikuussa aloitettu ohjuri tuli valmiiksi heinäkuussa kesäloman ensimmäisellä viikolla. Sitten kuitenkin huomasin, että uudenkarhean Tritonin... lisää...

Pullopillin rakentelua

Pullopilli-teemaa on käsitelty Die Hausorgel-lehdessä useita kertoja tällä vuosikymmenellä. Taustalla on havainto siitä, että 30 cm:n pituinen lasipullo soi siihen puhallettaessa oktaavia matalampaa säveltä kuin vastaavan mittainen tukittu urkupilli. Ilmiön aiheuttajaksi on esitetty pullon kapeampa... lisää...

Jyrsinpöytä

Olen jo kauan suunnitellut tekeväni kunnollisen jyrsinpöydän yläjyrsimelle. Onhan minulla ollut pieni vanerinpalaan ruuvattu vanha käsiyläjyrsin, jolla on hyvä tehdä reunaviisteitä ja pyöristyksiä ja mitä kaikkea nyt laakeriterällä pystyy. Kuitenkin oikeassa jyrsinpöydässä pitää olla mahdollisuus m... lisää...

Pillinjalkoja

Pienimpien pillien jalat olivat olleet aluksi pahvisen askartelupillin pätkiä, jotta äänikerta saataisiin pian soittokuntoon. Yhtenäisyyden vuoksi halusin tehdä nekin puisina, kuten olin tehnyt isompien pillien jalat. Pienen puuputken sorvaaminen tavallisella sorvilla tuntui aluksi haasteelliselta,... lisää...

Egalisierung

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin kanssa on ensimmäisten soittokokeilujen jälkeen edetty siihen vaiheeseen, että pillitukit sekä pillinjalat on viritelty paikoilleen ja loputkin pillit saatu soimaan. Palkeen ilmanpaine on nyt tasaisempi, joten aikaisemmin ongelmana ollut vireen heittely on sekin asettunut ainakin jonkin verran. Äänityksessä on menossa soinnin tasaaminen tai tasoittaminen, siis saksan kielellä Egalisierung. lisää...

C-pillin kuljetus

Viime kerralla tehtiin putkia Cs-puoliskon pillien liittämiseksi ilmalaatikolle. Myös kaikkein alimmaista ääntä tuottava iso-C-pilli on ollut tähän saakka vain muoviletkun päässä vähän miten sattuu. Vaikka keksin pillitukkia suunnitellessani tälle pillille hyvän paikan nelijalkaisen avoimen huilun... lisää...

Pahviputkia

Uruissa ilmaa ilmalaatikolta kauemmas sijoitetuille pilleille siirtäviä putkia nimitetään kondukteiksi. Hauslaib-kleingedacktin Cs-puolen pillit ovat urkukaapin diskanttisivustan korkeammassa osassa ja niiden ilma liikkuu melkein koko matkan pillitukkiin jyrsityissä kanavissa. Viimeiset 30 senttiä... lisää...

Paljeremontti

Urkupillien kunnollista äänittämistä ja virittämistä sekä tietenkin myös soittamista on eniten haitannut ilmansyöttö, jonka ilmanpainetta tasaavana makasiinina on monilaskoksinen kiilapalje, ja jota syöttää sen alapuolelle sijoitettu jalalla poljettava palje. Tämä yhdistelmä on liitetty ilmalaatikk... lisää...

Teline Cs-puolen pilleille

Kleingedacktin basso-oktaavin C-puolen pillien lisätukki valmistui juhannuksen aikoihin ja sen jälkeen keskityin viimeistelemään alimman oktaavin pillit paikalleen laittamista varten. Cs-puolen pillien kuljetukset ilmalaatikon diskanttisivulle ovat olleet valmiina varsinaisessa pillitukissa, mutta... lisää...

Bassopillit

Kun pillitukin ilmakanavat osalle alaoktaavin pilleistä saatiin tehtyä, oli vuorossa pillien äänittäminen soitettavaan kuntoon. Ohessa kuvakertomusta tulppien kahvojen vuolemisesta, tiivistämisestä ja pakkien kiinnittämisestä. Huulet muotoiltiin jo pillejä kasattessa, joten niille ei tarvinnut enää... lisää...

Bassopillien kanavat

Kolmen ylimmän oktaavin valmistuttua oli jäljellä enää alimmainen oktaavi, jonka pillit eivät mahdu suoraa tukille. Ne on järjestetty 8-jalkaisen gedacktin tavoin niin, että C:stä alkaen joka toinen pilli on soittajasta katsoen vasemmalla ja Cs:stä alkaen joka toinen oikealla. Kanavat diskanttipään... lisää...

Oktaavi lisää pillejä

Kleingedacktin pienimmät pillit sain sointivalmiiksi huhti-toukokuun vaihteessa. Vuolin tulpat ja kiinnitin pakit paikoilleen. Verstaalta tulleiden pillien huulia ja ilmaväyliä täytyy aina vähän siistiä ja yhtenäistää niiden geometrioita, jotta ne saa soimaan kunnolla. Kaikkea ei vieläkään tehty, v... lisää...

Pentti Pellon muistolle

Viime sunnuntaina 29.4.2018 Helsingin Sanomissa julkaistiin kuolinilmoitus, joka levisi nopeasti uruista kiinnostuneiden piirissä. Urkurakentaja, professori ja merkittävin suomalainen urkuteoreetikko Pentti Pelto on poissa. Hän siirtyi ajasta iäisyyteen 22.4.2018 lähes 80 vuoden iässä. En voi san... lisää...

Kleingedacktia tukille

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin pillit odottivat varastossa yli kaksi vuotta. Tekovaiheessa niiden tulpat ja pakit jäivät aihioiksi. Pillien soivaan kuntoon saattaminen täytyi nyt aloittaa vuolemalla tulppiin kahvat esikuvan mukaan ja varustamalla ne säämiskätiivistein s... lisää...

Tiivisteitä

Alimman oktaavin pillien kuljetuksia lukuunottamatta Kleingedacktin pillitukki tuli puuvalmiiksi viime vuoden lopulla. Maalasin sen temperamaalilla punaiseksi aiemmin päätettyä värisuunnitelmaa noudatellen: vanhoissa uruissa sisuskalut ovat monesti kirkkaan punaiset. Nyt aloitin tukin paikoilleen l... lisää...

Pillitukkia

Joulukuussa ehdin kaikkiaan neljänä päivänä verstaalle ja se näkyy jo päiväkirjan päivitystiheydessäkin. On hienoa, kun saa välillä jotain valmista aikaiseksi. Pillitukkiin liimattiin kansi ja pieteetillä nysvätyt kanavat peittyivät. Sekin on tavallaan hienoa, kun saa kätkeä jotain viimeisteltyä ja... lisää...

Kuin madonsyömää puuta

Alkusyksystä 2013 näin YouTubessa kiinnostavan videon. Siinä esitellään Barcelonan musiikkimuseon kokoelmiin kuuluva, vasta hiljattain käyttökuntoon restauroitu Hauslaib-klaviurku, joka on tehty Nürnbergissä vuoden 1590 tienoilla. Tuossa pienikokoisessa, mutta monipuolisessa soittimessa on yhdistet... lisää...

Takafasadi

Yli kolme kuukautta meni muissa merkeissä, mutta nyt ehdin pitää viikon loman, jonka aikana löytyi hieman aikaa myös uruille. Joskus huhtikuussa sahailin takafasadin kehyksen puutavaraa ja nyt oli tullut aika loveta osat yhteen. Samalla höyläsin hiomakoneen jäljiltä olevat sivuseinät. Kyllä se va... lisää...

Kaappi edistyy

Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa työpaikassa, jossa työnkuva ja työaika muuttuivat jonkin verran edelliseen työhön verrattuna. Uuden opettelun lisäksi tässä on ollut ja on tulossa kaikkea muutakin ajankulua, joka pitää oivallisesti ajatukset loitolla urkujen rakentamisen jalosta taiteesta... lisää...

Fasadikehyksen tekoa

Viime vuoden lopulla suunnitteluasteelle tullut urkujen julkisivu on talven aikana alkanut realisoitua. Ensimmäinen konkreettinen merkki on julkisivun kehys, jonka puutavaran sahasin mittaansa jo marraskuussa. Jouluvapailla tein sitten kehyksen nurkkiin liitoksia ja nyt tammikuussa sovitin kaarevan... lisää...

Lastenjalkio

Kokkolanseudun Urkuseura tilasi minulta keväällä lastenjalkion, joka sijoitettaisiin Kaarlelan kirkkoon. Jalkiota käytettäisiin apuvälineenä lasten soitonopetuksessa. Kun urkuhommia tekee firaapelityökseen, asiat etenevät joskus verraten hitaasti. Touko-kesäkuussa kävin tutustumassa Oulun Karjasill... lisää...

Opus ykkösen ulkonäkö

Lähes vuosi sitten tein urkuihin uuden nelijalkaisen gedackt-äänikerran vanhan 1500-luvun eteläsaksalaisen mallin mukaan. Kulunut vuosi on mennyt sen paikalleen saattamista valmisteleviin töihin. Loppukesällä ryhdyin piirtämään äänikerran sijoittelua urkuihin, joka osoittautui yllättävän haasteel... lisää...

Kokkolan Normann-projektista

Kokkolan Marian hautausmaan siunauskappeliin ollaan pystyttämässä uusia urkuja. Oikeastaan urut eivät ole uudet, vaan Kaarlelan kirkosta 1958 poistetut, jotka nyt liki 60 vuoden varastoinnin jälkeen restauroidaan ja otetaan jälleen käyttöön. Urut on rakentanut virolainen Gustav Normann vuonna... lisää...

8' tenorioktaavin ripustus

Gedacktin bassopuolen pillit on sijoitettu kaapin sivuille C/Cs-jaolla. Basso-oktaavin pitkät pillit ovat aivan kaapin sivuseiniä vasten, ja pillit välillä B-h0 on sijoitettu pitkien pillien ja ilmalaatikon väliin ylemmäs ilmalaatikon kannella olevien pillien tasalle, jotta bassopillit voivat soida... lisää...

Taanilan urkuhistoria ja kilpailukykyloikka

Kleopatrasta Juha Sipilään. Luento Vetelin lukion salissa 7.8. klo 14 Urkumusiikin lumo ja kilpailukykyloikka. Konsertti kirkossa 7.8. klo 19 Hannu Taanilaa on muistaakseni jossain yhteydessä hieman ilkeämielisestikin luonnehdittu DDR:n kansanpuistoon unohtuneeksi vanhaksi kovaääniseksi. Tämä Orga... lisää...

Kesäretki Kangasalle

Your browser does not support the video tag.Your browser does not support the video tag.Kiireisestä kesästä johtuen tämä päiväkirjamerkintä ilmestyy vasta syksyllä. Kuten jo monesti aikaisemmin on käynyt ilmi, rakenteilla olevien urkujeni avoimen prinsipaalihuiluäänikerran esikuvana on ollut An... lisää...

Gedackt

Urkujeni kahdeksanjalkainen gedackt on jaettu niin, että diskanttipuolisko sijaitsee ilmalaatikon päällä omalla tukillaan ja bassopuolisko on kuljetettu ilmalaatikon molemmille puolille kaapin sivuseinille. Viime postauksessa käsittelin gedacktin bassopuoliskon listeen tiivistystä ja siihen liittyv... lisää...

Pillitukin kiinnitystä

Viime postauksessa kirjoitin urkujen äänityksestä, jonka aloitin nelijalkaisesta avoimesta äänikerrasta. Siinä yhteydessä mainitsin, että tässä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista alkaa etsiä kokonaissointia kahdeksanjalkaisen ja nelijalkaisen välille. Kahdeksanjalkainen gedackt on ollut soittok... lisää...

Äänityksestä

Your browser does not support the video tag. Urkupillien äänittäminen on karkeasti ottaen ilmavirran ohjaamista pillin alahuulesta kohti ylähuulta niin, että saadaan aikaan toivotunlainen sointi. Gedackteissa virtauksen täytyy mennä enemmän pillin sisään kuin ulos, samoin kartiomaisissa ja puolituk... lisää...

Kun kirkko palaa

Valokuva on Ylivieskan kirkon kellotornin kirkkomuseosta, jossa säilytettiin mm. kirkon edellisten urkujen osia. Viime kesänä kävin kirkossa, mutta en jaksanut kaivaa kameraa esiin ottaakseni kuvia, kun ajattelin että ehtiihän tuota joskus toiste. Eipä ehtinyt. Kuva: Sanna Heikkilä Eilen lankalaua... lisää...

Pullopilli

Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan. Klaus Zeidlewicz esittelee lehden sivu... lisää...

Hauslaib-gedackt

Nürnbergin Kleingedackt tuli vuodenvaihteen jälkeen äänitystä vaille valmiiksi. Pakkien ja hattujen teossa vierähti yllättävän kauan, kun halusin niihinkin esikuvana olleen äänikerran tunnelmaa. Pillien lopullinen mittaansahaaminen on vielä tekemättä, samoin jalat, hattujen tiivistäminen sekä ilman... lisää...

Suomalaisia kotiurkurakentajia

Urkujenrakennusvuosi 2015 on ollut vaihteleva. Paljon enempään sitä vuoden alussa kuvittelee ehtivänsä kuin mitä vuoden lopussa huomaa saavuttaneensa. Siinä se nuoruus hupenee tasapainoillessa mielenkiintoisen elinkeinon, mielenkiintoisten harrastusten ja muun elämän välillä. Tänä vuonna olen oikea... lisää...

Kuulumisia pilliverstaalta

Kolme kuukautta mittalistan valmistumisesta, ja nyt jo pääsin pillintekoon. Tässä on kaikki 51 nürnbergiläiseen 1500-luvun lopun tyyliin tehdyn 4' Kleingedacktin pillinaihiota, ylemmissä kuvissa vain sivuseinät liimattuina, alemmassa myös takaseinät paikoillaan. Pakit on tehty koivusta, seinät radi... lisää...

Täydentävä regaalipäivitys

Tässä vielä toinen täydentävä päivitys koskien Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön urkuja. Ylemmässä kuvassa oppilaitoksen 1992 hankittujen Verschueren-urkujen kakkossormion Dulciaan 8vt, jonka kaikutorvet ovat jo vähän regaalia pidempiä. Oikeanpuoleisessa kuvassa pienin, kolmiviivaista g:tä soiva p... lisää...

Suuri regaalipäivitys

Kieliäänikerroista intoutuneena, ja kun muutenkin asiaa sinne suunnalle oli, kävin tutustumassa Sibelius-Akatemian Kuopion osaston harjoitusurkuihin. Mainittu kohde on Suomessa yksi parhaita, mikäli haluaa perehtyä erilaisiin lyhytkaikutorvisiin kieliäänikertoihin yhdellä kertaa. Harvoin uruissa... lisää...

Marian kappelin regaaliäänikerta

Kokkolan Marian siunauskappeliin ollaan pystyttämässä Kaarlelan kirkon vanhoja Gustav Normann-urkuja vuodelta 1879. Niiden tieltä purettiin entiset Heinrich-urut vuodelta 1974. Tämän Heinrichin opus 73:n pillistö oli suurelta osin muokattu Kokkolan kaupunginkirkosta 1952 puretuista Walcker-uruista,... lisää...

Hauslaib-mensuurista

Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pill... lisää...

Pillitukin muokkausta

Nelijalkaisen äänikerran pillitukin valmistuttua kävin muokkaamaan joskus hyvin alkuvaiheessa tehtyä gedacktin diskanttipuolen pillitukkia, joka on tehty vanerista. Samalle leveälle tukille oli porattu reiät myös taimmaisen äänikerran pillejä varten. Nyt sahasin äänikerrat erilleen, kun olen saanut... lisää...

Nelijalkaisen pillitukki

Joskus vuosi sitten tein yo. pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti. Olen selvästi riskejä kaihtamatonta yrittäj... lisää...

Lisää Barcelonan mensuuria

Tässä Barcelonan laajuusmensuuri Pollensin mukaan. Se on piirretty edellisen postin kuvaajien kaveriksi mustalla. Mittataulukossa mainitaan, että vain alkuperäiset pillit on kirjattu. Pillit näyttäisivät ensimmäisten arvojen perusteella olevan myös alkuperäisessä positiossaan. Taulukon kokoaja on... lisää...

Barcelonan ja New Yorkin mensuureista

Sain hankittua edellisessä postissa mainitun New Yorkin Met-museon säilyneiltä äänikerroiltaan tiettävästi muuttamattoman Hauslaib-klaviurun pillimensuurit. Ne löytyvät kirjasta Das österreichische Cembalo: 600 Jahre Cembalobau in Österreich: im Gedenken an Hermann Poll aus Wien (1370-1401), jo... lisää...

Hauslaib-gedacktin rekonstruointia

4' Hauslaib-gedacktin rekonstruoimisprojekti etenee. Tässä jo aiemmissa postauksissa kuvatun äänikerran laajuusmensuuri verrattuna Töpferin normimensuuriin ja nykyisten pillien mittalistan perusteella laatimani rekonstruktio alkuperäisestä tilanteesta. Äänikerta on hyvin ahdas, ahtaimmillaan lähes... lisää...

Kokkolanseudun Urkuseura perustettiin

Urkujenrakennukselle ei ole oikein löytynyt aikaa. Olen toipunut ammattiin valmistumisesta. Kokkolanseudulla kuitenkin tapahtuu, kun maakuntaan tai Kokkolanseudulle, kuinka vain, perustettiin uruista kiinnostuneiden ihmisten yhdistys. Också på svenska. Perustamiskokouksessa oli mukavasti osanottaji... lisää...

Barcelonan Hauslaib-klaviuruista virtuaalinen äänipankki

Loppuvuosi on mennyt urkujenrakennuksen sijaan tiiviisti muilla elämänaloilla. Sain vietyä opiskeluni päätökseen, joten ehkä tulevaisuudessa jää jopa entistä enemmän aikaa harrastuksille. Ilokseni huomasin, että tämän vuoden jälkipuoliskolla kovasti kohkaamistani Barcelonan Museu de la Músican Ha... lisää...

Kiinnostavia pikkupositiiveja vol.2

Hauslaib-klaviurun ohella toinen pieni positiivi, jonka mensuureja olen viime aikoina selvitellyt, on Gottlieb Näserin vuonna 1734 tekemä ja sitä säilytetään Nürnbergin museon soitinkokoelmassa. Pieneen laatikkoon rakennetussa kannettavassa positiivissa on 5 ja puoli äänikertaa ja ahtaat mensuurit.... lisää...

Hauslaib-koepillit

Your browser does not support the video tag. Hauslaib-projektin, josta jo aiemmin syksyllä kerroin, kolme (G, c0 ja c1) 4´ tukitun äänikerran koepilliä on kasassa. Huuli näissä on erikoisen jyrkkä, mutta en katsonut ainakaan tässä vaiheessa olevan syytä muuttaa rakennetta, joten veistin huulista es... lisää...

Tiivisteitä ja pillinjalkoja

Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettua... lisää...

Barcelonan Hauslaib-klaviurku

Joskus noin vuosi sitten törmäsin Internetissä mielenkiintoiseen klaviurkuun, tai mikä sen virallinen suomenkielinen nimitys lieneekin. Tässä hyvin pienikokoisessa soittimessa on yhdistetty kolmiäänikertainen urkupositiivi, regaali ja oktaavispinetti, joita kaikkia voidaan soittaa yhtä aikaa t... lisää...

Fleut amabile 4'

Tässä vielä nelijalkaisen äänikerran kaikki pillit tukillaan ilmalaatikolla. Seitsemän alinta pilliä on poikittaisellä tukilla vasemmalla ja kaksi vielä pillitukin oikeassa päädyssä. Kuvassa etualalla molemmin puolin on julkisivuprinsipaalin isoimpia pillejä ja niiden takana gedacktin isoimmat. Ged... lisää...

Pillitukin jyrsintää

Äitienpäiväviikonloppuna pillitukin jyrsintä sai jatkoa. Nyt valmistui seitsemälle alimmalle pillille tarkoitettu poikittainen tukki, joka näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Samoin alempi, varsinainen pillitukki tuli liimatuksi kokoon. Listetiivisteet ja pillinjalat täytyy vielä tehdä, ja pillitukki... lisää...

Pillitukki

Pääsiäisen tienoilla oli pitkästä aikaa mahdollista puuhastella urkujenrakennuksen rentouttavan harrasteen ääressä, ja tulinkin sitten aloittaneeksi kauan suunnitellun pillitukin teon prinsipaalihuilulle. Aikaisemmat tukit tein Teerijärven Paschen-Kiel-uruissa näkemäni kolmikerroksisen mallin mukaa... lisää...

Opus1 mensuuritaulukko

Tein Opus ykköselle mensuuritaulukon, jossa näkyvät pillien skaalat suhteessa Töpferin normimensuuriin. Tämä selittänee myös viime vuoden viimeisessä päivityksessä selostettua mensuurin muutosta. Gedackt on nyt soittokunnossa, ja nelijalkaisen pillit kokonaan valmiit. Prinsipaalin pilleistä on viel... lisää...

Gedacktin ylimmän oktaavin tekoa

Soittokonsolin teosta pääsin taas rakentelemaan opus ykköstä. Tähän saakka vain joistain lainapilleistä koottu puuttunut mensuurin mukainen gedacktin ylin oktaavi valmistui parahiksi jouluaattona. Muutin ylimmän oktaavin laajuusmensuuria Bormannin ohjeesta vähän ahtaammaksi tehtyäni vertailuja muut... lisää...

Soittokonsolista tuntumaa

Tässä soittokonsoli soittokunnossa tai ainakin enemmän soittokunnossa kuin edellisessä päivityksessä. Jalkiokin tuli midifioitua, vaikka aikaa paloi aivan liian paljon. Soittopöydän kansi jäi ainakin tässä vaiheessa tekemättä, mutta eihän sitä kannella soiteta. Soittotuntuma on kamalan muovinen,... lisää...

VPO-soittokonsoli

Kevättalvella 2013 innostuin opettelemaan urkujen soittoa yksityisen soitonopettajan johdolla. Syksypuolella urkutuntini saivat toivottua jatkoa, ja harjoitussoittimen tarve alkoi olla ilmeinen: tarvittaisiin vähintään kaksimanuaalinen urku täydellä jalkiolla. Oikeastaan ainoaksi budjettitason vaih... lisää...

Huulenjyrsintälaite

Suunnitelmissa on ollut jo pitkään tehdä kunnollinen apulaite puupillin huulien jyrsintään. Huulen veisteleminen käsipelillä on melko työlästä, ja tähän saakka olen tehnyt huulet sirkkeliin ja yläjyrsimeen rakennetuilla vasteilla. Niidenkin jäljiltä on jäänyt viimeistelytyötä vielä melkoisesti. Nyt... lisää...

Italialainen puuprinsipaalisointi

Hyvää Juhannusta. Sen kunniaksi ja vähän muutenkin on jatkunut italialaisen puuprinsipaalisoinnin etsintä. Tein kokeiluita kahdeksanjalkaisen neliöpohjaisen, mutta etuseinää kapeammalla huulella olevan pillin tiimoilta. Huulenleveys on tässä 1/6 vastaavan pyöreäpohjaisen pillin kehästä, ylösleikkau... lisää...

Gedacktin bassopillien mutkia ja muita kiemuroita

Gedacktin tenorioktaavin C-puolen pillitukin sain nyt liimattua ja koeajettua. Samaan syssyyn tein viimein Basso-oktaavin viiden isoimman pillin mutkat, jotta ne sopisivat paikoilleen kaappiin. Samalla kävin uudelleen läpi basso-oktaavin äänitystä. Muutama pilli olikin tähän asti soinut kovin vaime... lisää...

Päivät alkutuotannossa

Pääsin vaihteeksi ottamaan tuntumaa soitinrakentamiseen ihan alkutuotannosta lähtien, kun olin muutamana päivänä kenttäsirkkelillä opettelemassa tukin säteissahaamista. Sahattavana oli sekä kuusta että mäntyä. Tukit olivat harvennushakkuun yhteydessä kaadettuja ja laadultaan melkoisen sekalaisia, m... lisää...

Urkuvapriikki yskähti taas käyntiin

Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Urkuvapriikin toiminta on ollut pari kuukautta lähes pysähdyksissä työnjohdon kiinnostusten suuntauduttua paljolti moninaisille muille elämän välttämättömille aloille. Tämän sivun ulkoasupäivitys on myös työllistänyt yhdistettyä suunnittelu-, työnjohto-, tu... lisää...

Prinsipaalihuilun pikkupillit

Thulén mallia soveltaen tehdyn nelijalkaisen prinsipaalihuilun pienimpiä pillejä väliltä cs2-d3. Kannet pitäisi vielä veistellä. Näiden alla seuraavan alemman oktaavin esiäänitetyt pillit. more...

Fasadiprinsipaalin pillinjalat

Jo toista vuotta olen tiennyt millaiset pillinjalat fasadiprinsipaalille haluan. Ne tulisivat olemaan luultavimmin sorvattu versio Schmalkaldenin Schloss Wilhelmsburgin pillinjaloista. Mikäli jalka ei sorvattuna onnistu, teen esikuvan mukaan neliskanttisina. Nyt sitten kokeilin sorvata ensimmäist... lisää...

Prinsipaalihuilu 4'

Prinsipaalihuilua on nyt valmiina kaksi ja puoli oktaavia, kolmisenkymmentä pilliä. Alimmat pillit on tarkoitus tehdä tilan säästämiseksi tukittuina, ja yläpäähän vielä reilu oktaavi lisää pieniä pillejä. Mielenkiintoista oli tässä vaiheessa huomata, miten isoimmat pillit soivat yllättävänkin "i... lisää...

Puolitoista oktaavia lisää

Yhden kivasti soivan oktaavin jälkeen olisi nyt tarkoitus tehdä puolitoista lisää. Tässä karkeasti muotoonsa sahattuja keernapalikoita sekä sivuseiniä G:stä alkaen. Etuseinä on isoissa pilleissä mäntyä, mutta huuliosa tehdään erillisestä koivuisesta palasta. C1:stä ylöspäin koko etuseinä on koivua.... lisää...

Yli-Könnin prinsipaalihuilu

Yli-Könnin mensuurista sovellettua nelijalkaista prinsipaalihuilua sain valmiiksi yhden oktaavin. Näissä sivusuhde on kauttaaltaan sama 1,51, kun Thulén mensuuri muuttuu sävelkorkeuden mukaan. Tässä kuvassa pillit ovat prinsipaalin tilalla julkisivun keskikentässä, kun sattuivat sopimaan siihenkin,... lisää...

Rummunrakennusta

Urkujenrakennuksen sijaan päädyin vaihteeksi tekemään rumpua. Tarkoitus oli esittää vanhaa ranskalaista barokkimusiikkia uruilla, oboella ja rummulla. Ongelmana oli se, että sopivaa rumpua ei oikein ottanut löytyäkseen. Halvimmat periodisoittimien rakennussarjat maksoivat useamman satasen ja musiik... lisää...

Pahvikondukteja paikalleen

Gedacktin ison oktaavin pillitukit tulivat pikkuhiljaa kevään ja alkukesän aikana valmiiksi, ja sain myös perin mutkaiset pahviputket kootuiksi. Tässä tilanne nyt huomattavasti maaliskuun tilanteesta selkiintyneenä. Ilma kulkee kaikkiin pilleihin. Kuvassa kesken ovat vielä tenorioktaavin ilmakanava... lisää...

Pillikokeiluita

Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaa... lisää...

Yli-Könnin koepillejä

Olen tehnyt koepillejä Anders Thulén Yli-Könnin kamariurkujen mensuureilla. Thulé käytti ihan jotain yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta kamariuruissaan puuäänikertoja, joiden niminä oli Gedackt, Dobbelflöte, Flauto amabile sekä Rohrflöte. Ilmeisesti kaikissa kamariuruissa on käytetty samoja men... lisää...

Pillitukki Cs-puolelle ja kondukteja

Sain Cs-puolen "pillitukin" tehtyä. Tämä sijoittuu pillien alle. Tukkiin johdetaan ilma suorilla putkilla ilmalaatikolta, ja tukin sisässä ilma ohjautuu kunkin pillin alle. Tukissa on vanerikannet, ja kanavat on jyrsitty koivuiseen välikerrokseen. Tein myös voimapaperista kondukteja, joilla ilma... lisää...

Kaikki pillit laatikolla

Gedacktin kaikista pilleistä lähtee ääntä. Tässä ensimmäinen viritys, jossa sekä stabiliteetti että estetiikka ovat hieman kyseenalaisia, mutta ilma kulkee. Jatkossa täytyisi kehitellä putkistoa tyylikkäämmän näköiseksi. Samoin listesysteemi on vielä keskeneräinen ja kiinni vain puristimilla. Muovi... lisää...

Tulppia

Gedacktin tulppiin sorvasin koivuiset nupit. Tässä rivi tulppia odottamassa tiivisteitä. Pian alaoktaavikin saadaan soimaan. more...

Urkukaappia

Tein kaapin yläosan seinät, joiden varaan isoimmat gedackt-pillit tukeutuvat. Tässä kuvassa nämä pillitkin on kasattu tuleville paikoilleen ilmalaatikon molemmille puolille. Laatikolta pois on kanavoitu kaikkiaan kaksi alinta oktaavia. Bormannilla nämä ovat mikä missäkin, mutta esteettisyyden nimis... lisää...

Gedacktin iso oktaavi

Gedacktin iso oktaavi valmistui joululomalla myös tulppia ja äänitystä vaille. Työtä vähän helpotti se, että olin sahannut pillien seinälaudat jo kesällä karkeasti mittoihinsa. Nyt täytyi tehdä keernat, jotka liimasin useammasta palasesta, sekä viisteet huuliin. Kuvassa hämmennystä mahdollisesti he... lisää...

Prinsipaalitukki ja kuulumisia

Teijon urkujen jalkio valmistui syksyn aikana, ja suunnitelmat jalkiokoneistosta myös. Näitä suunnitelmia ei vain päästy toteuttamaan, kun "hankintaosasto" ei ollut muistanut hankkia sopivia materiaaleja. Ehkä onkin hyvä antaa asian hautua vielä, kun sillä ei niin kamala kiire ole. Palasin jatka... lisää...

Jalkio

Jalkionrakentelu on nyt edennyt hitaasti kiiruhtaen niin, että sain koskettimet tehdyksi, hiotuiksi ja pintakäsitellyksi. Käytin perinteistä venelakkakäsittelyä. Lakka perustuu kiinanpuuöljyn ja pellavaöljyn seokseen ja sitä imeytetään puuhun tuoreeltaan useita kertoja. Näin syntyy kaunis ja luonno... lisää...

Jalkiorakentelu

Urkuillan jälkeen olen rakennellut tällaista jalkiota, joka olisi tarkoitus liittää Teijon urkuihin, ja tehdä mahdollisesti myös itsenäinen ilmalaatikko Subbassilla. Täytyy vielä laskeskella, mitä kaikkea käytössä olevaan tilaan saa mahtumaan. Jalkio on vapaamielinen rekonstruktio valokuvan peruste... lisää...

Teijon urkujen tulojuhla

Asbestit on poistettu Teijon uruista ja muutakin pikkukorjausta urkuvärkille on tehty. Myös urkujen tulojuhlaa vietettiin eräänä heinäkuun iltana. Paikalle saapui lehti-ilmoituksella kuutisenkymmentä ihmistä, ja ohjelmassa oli vanhaa musiikkia, urkukoraaleita sekä yhteislaulettuja virsiä. Onneksi s... lisää...

Asbestia puhallinkopissa

Sain nyt varmistuksen heränneelle epäilylleni: Teijon urkujen puhallinkopin äänieristyksessä on asbestilevyä. Aloin aavistella niin olevan, kun tutkin puhallinta tarkemmin. Koppi on tehty viilutetusta kimpilevystä, johon sisäpuolen vaimennus on tehty koolauksen päälle kuitulevyllä ja sen päälle nau... lisää...

Kesäloman kunniaksi

Kesäloman kunniaksi olen sahaillut Gedacktin ison oktaavin pillilautoja mittoihinsa. Paljon muuta ei urkurintamalta kuulukaan. Messinkiputkea tilasin pikkupillien jaloiksi. Askartelutarvikkeena(kaan) pienen, kuusimillisen putken hinta ei ollut aivan järisyttävä. Kokeeksi otin myös pätkän hiilikuitu... lisää...

Teijon positiivi

Opus ykkösen rakennusjärjestykseen tuli mutka, kun sain tietää ostaneeni kevättalvella myynnissä olleet Teijon ruukinkirkon urut. Tein tarjouksen lähinnä edullisen puhaltimen toivossa, kun kunnolliset puhaltimet pikku-urkuihinkin maksavat yli tonnin. Puhallin ja kaupanpäällisiksi tullut positiiviur... lisää...

Principalin isoja pillejä

Principalin isompia pillejä on työstetty kevään aikana, kun kuorojen pikkupillit alkoivat ärsyttää. Nyt on esiäänitettynä reilut kaksi oktaavia. Viimeisimmäksi olen väkertänyt pilleihin pakkeja ja jalkoja. Pakkien etukulman viistoamiseen kehittelin reunahiomakoneen päälle vastinetta, jolla kaikkiin... lisää...

Pikkupikkupillejä

Tänä viikonloppuna olen tehnyt taas pitkästä aikaa Cymbeliin ja Terzin pieniä pillejä. Ne ovat melko nopeita tehdä. Bormann sanookin saksalaisen täsmällisesti yhden äänitysvalmiin pillirivin valmistamiseen menevän kuutisen tuntia, mutta minulta tämä ei ainakaan onnistunut. Se on kai laitettava harj... lisää...

Gedacktin kolmas oktaavi

Vuoden vaihtumisen kunniaksi sain Gedacktin kolmannen oktaavin tehtyä ja paikoilleen. Kaksi alinta oktaavia on suunniteltu siirrettävän konduktiletkuilla pois ilmalaatikolta. Sain viriteltyä ilmalaatikon taakse liitososan, josta letkut lähtevät alakautta pilleille. Kokeilemalla eri paksuisia pahvin... lisää...

Listetiivisteitä

Olen tehnyt Liegelind-tiivisteitä ilmalaatikon listeisiin. Liegelind on kai saanut nimensä siitä, että sitä käytetään myös vauvan makuualustana. Sain tilattua sitä Sotkamosta. Tiivisteen teko tapahtuu lyömällä meistillä pölkyn päällä olevasta kankaasta pyöreitä palasia, joihin irrottamisen jälkeen... lisää...

Venttiilien tiivistys

Kun sain palkeen valmiiksi, meni venttiilien tiivistys kokonaan uusiksi. En ollut pölynimurin huminassa huomannut ollenkaan, että venttiilit vuotivat niin pahoin, ja suurin osa pilleistä soi itsellään. Nyt venttiileissä on huovituksen lisäksi kaksinkertainen nahka, ja päällimmäinen kerros on liimat... lisää...

Palkeet

Puhaltimen tekeminen itse alkoi tuntua ylivoimaiselta tässä vaiheessa. Aloitin siis urkujenrakennusloman päätteeksi vielä Bormannin tyylisen poljettavan syöttöpalkeen teon. Sikäli kuitenkin päätin soveltaa, että konstruoin palkeen sopimaan kesällä tekemääni kiilapalkeeseen, jota aion käyttää makasi... lisää...

Soi se

Soi se. Talvella tehdyt Gedacktit viimeisteltiin lisäämällä tulpat ja pakit. Työ kävi yllättävän joutuisasti valmiisiin pillivartaloihin. Kaksi oktaavia on nyt sovitettuna pillitukille. Ne soivat. Äänittäminen saati kunnollinen viritys eivät onnistu, kun käytän edelleen puhaltimena tätä vanhaa ääne... lisää...

Koneiston vetolangat

Tilasin messinkilankaa Sotkamon Urkurakentajilta. Myivät minulle nahkamutteritkin, vaikka arvelin aikovani tehdä sellaiset itse. Täytyy antaa täysi kiitos sotkamolaisille hyvästä palvelusta ja siitä, että tilaukseni tuli perille todella nopeasti. Mukavaa, että joku vielä jaksaa palvella varsinaisen... lisää...

Työntöpuikkoja ja vippoja

Aluksi suunnittelin Bormannin neuvosta tekeväni kaksivartisen sormiokoskettimiston, jonka takapäästä liike siirtyy työntöpuikolla yläpuolella olevaan vippaan. Vippa on kuormitettu painoraudalla, jotta se minimoisi koneiston elämisestä johtuvat viat. Vipalla voima siirtyy takaisin urkujen etureunaan... lisää...

Alakaappi ja palje

Alakaapin konstruoimista. Päädyin tekemään lopulta urkukaapin alaosan tässä vaiheessa. Mikään pöytä ei oikein tuntunut olevan sopiva, kun ilmakanaali palkeilta ilmalaatikolle kulkee kaappien välisen pohjan läpi. Kaappi tehtiin lohenpyrstöliitoksin, kuten huonekalut ennenvanhaan. Päätyjen peilien... lisää...

Ensimmäiset soittokokeilut

Aloitin palkeenteon kesälomalle päästyäni. Päätin siis innokkuuksissani tehdä kaksi monilaskoksista kiilapaljetta Italian urkujen malliin, mikä sekin tietää järjetöntä työmäärän lisääntymistä verrattuna Borrmanin neuvomaan uivaan palkeeseen, jonka tekoon menee kirjan mukaan kuutisen tuntia. Yhden m... lisää...

Kannatinkehät

Sormiokoskettimisto tehtiin kaksivartisena Bormannin ohjeen mukaan. Soittokoneistoon tarvitaan tässä tapauksessa myös työntöpuikko koskettimen takapäähän ja vippa, joka siirtää voiman oikeaan kohtaan ilmalaatikon alle. Jotta ilmalaatikko ja sormiokoskettimisto saadaan toimimaan yhteen, ja jotta soi... lisää...

Sormiokoskettimisto

Sormiokoskettimistoa olen tehnyt koko talvikauden. Joululomalla liimasin sormiota varten oikean paksuiset oktaavin levyiset laudat ja sitten talven vapaina viikonloppuina piirsin niihin koskettimet, porasin ohjainpinnejä varten reiät ja lopulta sahasin laudat vannesahalla koskettimen muotoisiksi pa... lisää...

Lyijypainoja

Vuoden vaihtuessa valoin rengasliikkeen romulyijystä tankoja ilmaruumaan tulevia vetolankojen tiivisteiden painoja varten. Näiden "pumpettien" tehtävänä on pitää soittoventtiilejä avaavia abstraktilankoja varten ilmalaatikon pohjaan poratut reiät ilmatiiviinä. Sana "pumpetti" on Anders Thule... lisää...

Jouset

Venttiilijouset tein millisestä pianolangasta, jota saa ihan tavallisesta rautakaupasta. Jousien vääntämistä varten piti tehdä laite, jonka esikuva oli Raphi Giangiulion rakennusprojektissa. Samanlainen jousenvääntölaite on myös Johan de Vriesin sivulla: https://www.johansorgels.nl/index.php/bouwt... lisää...

Venttiiliruuma

Venttiiliruuma tai ilmaruuma rakennettiin kanavakerroksen alle ja se tulee nimensä mukaisesti pitämään sisällään soittoventtiilit. Tein sen vanerista Bormannin ohjeen mukaan ja noin kymmenen senttiä korkeana. Ruuman pohja on ruuveilla kiinni sivuseinissä ja siihen liittyy rima, johon on sahattu... lisää...

Ilmalaatikon kanavakerros

Liimasin ilmalaatikon kanavakerroksen kasaan. Ilmalaatikko on niinsanottu äänikanavalaatikko ja koostuu jokaista kosketinta vastaavasta kanavasta, jonka kautta ilma kulkee pilleihin. Kanavajako on 13,5 mm, mikä on sama kuin tulevan sormiokoskettimiston jako. Näin ei tarvitse tehdä välityksiä liikke... lisää...

Venttiileitä

Nyt alkoi urkujen teko oikein toden teolla. Aluksi on tarkoitus rakentaa ilmalaatikko, sitten sormiokoskettimisto ja palje. Jossain välissä näille täytyy tehdä myös jonkinlainen teline tai kaappi, johon osat saadaan koottua. Ilmalaatikon tekeminen Bormannin ohjeiden mukaan alkoi soittoventtiilei... lisää...

Lisää pillejä

Olen jatkanut urkupillien tekoa. Tällä hetkellä kasassa on reilut pari oktaavia. Näiden mitat ovat Raphi Giangiulion nettisivulta. Karl Bormannin kirjassa on myös paljonkin pillimensuureita ja neuvoja erilaisten äänikertojen tekoon. Bormannin gedackt on ahtaampi ja pillien pohjapinta-ala on enem... lisää...

Kokeilupillejä

Loppukesästä ja alkusyksyllä kokeilin urkupillien rakentamista. Ensimmäiset olivat tukittuja, mutta tein myös puisen prinsipaalipillin. Mitat ovat Raphi Giangiulion kotiurkusivulta http://www.rwgiangiulio.com/index.htm, josta edellisessä päivityksessä jo mainitsin. Kirjastosta löytyi pari urkur... lisää...

Mistä kaikki sai alkunsa

Löysin jossain vaiheessa vuotta erään kotiinsa urut rakentaneen kanadalaisen Matthias Wandelin kotisivut http://www.sentex.net/~mwandel/organ/organ.html. Hän oli onnistunut kasaamaan puuosista omaperäisen, mutta soivan pikku-urun. Kun olen aina ollut kiinnostunut puuntyöstöstä, heräsi ajatus alka... lisää...