Kun takatukki saatiin kasaan, oli aika syventyä diskanttiprinsipaalin pilleihin. Pillit on tehty Jochim Richbornin 1600-luvun loppupuolen esikuvan mukaan ja niissä on jonkin verran normaalista mallista poikkeava keerna ja äänirako. Keernassa ei ole lainkaan tavanomaista viistettä. Äänir... lisää...

Kesän kääntyessä sisäruokintakaudeksi jatkui keväällä ajankohtaisempien asioiden takia katkolle jäänyt puuhastelu diskanttiprincipal 8':n pillitukin parissa. Lautoihin jyrsittyjen kanavien päälle liimattiin paperit, ja kanavalevyt liimattiin sen jälkeen toisiinsa ja pillilistaan. Pillien jal... lisää...

Uudenkaarlepyyn seminaarin Heinrich-urkujen pystytys eteni kesän aikana sen verran, että pääpillistöltäkin saatiin ulos ensimmäisiä säveliä. Urkujen vanha Meidingerin tekemä puhallin on toimintakuntoinen, mutta sille piti hankkia uusi moottorinsuojakytkin, koska vanhaa en saanut muka... lisää...

Reilu vuosi sitten purkasin ja varastoin Uudenkaarlepyyn seminaarin Heinrich-urut (opus 3) vuodelta 1966. Ennen purkamista ehdin kokeilla urkuja viitisen minuuttia, mutta soittaminen oli täysin mahdotonta koneiston takkuilemisen takia. Osa pilleistä soi itsellään ja osa ei lainkaan. Jo sil... lisää...

Takasivun principalin pillitukki tehtiin liimatusta lankkuaihiosta, jonka molemmille leveille sivuille jyrsittiin kuljetukset pillejä varten. Lisäksi tarvittiin vielä toinen ohuempi lauta, jossa myös on jyrsintöjä. Kanavia, joilla ilma jaetaan julkisivupilleille, on niin paljon ja risteysk... lisää...

Koska kieroutumis- ja halkeamisriskin takia en uskaltanut käyttää takatukkiin pelkkää massiivista lankkua, alkoi sen rakentelu liimaamalla pitkään kuivatettua mäntyä sopivan kokoiseksi aihioksi. Principalin äänikertaliste sijoittuu ilmalaatikon kanavakerroksen takaosan alapintaan Gedackt... lisää...

Ihan vasta tässä kaksi ja puoli vuotta sitten tein kokeiluluontoisesti ensimmäisiä prinsipaalipillejä Jochim Richbornin 1600-luvun loppupuolella rakentaman positiivin mukaan. Tämä Ruotsin Skoklosterissa sijaitseva urkupositiivi on suhteellisen alkuperäisessä kunnossa, ja urkurakentaja Mads... lisää...

Your browser does not support the video tag. Turun reissulla ehdin tutkia vähän tarkemmin Zachariassenin prinsipaalin sekä doppelflöten pillejä. Rajallisen ajan puitteissa minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia käydä läpi koko pillistöä, mutta kahdesta 8' äänikerrasta kerkesin kummastak... lisää...

Kymmenen vuotta sitten ostin osia vanhoista Zachariassen-kamariuruista, jotka ovat kuuluneet Suomen ensimmäiselle naisurkurille Ina Durchmanille (1854-1937). Soitin oli ollut Durchmanin jälkeen Noormarkun seurakunnalla ja sitten Seinäjoella yksityishenkilöllä ja sitä oli aikojen saato... lisää...

Your browser does not support the video tag. Talvella sain kuulla, että Uudessakaarlepyyssä vanha seminaarin päärakennus olisi menossa perusteelliseen remonttiin. Seminaarirakennuksessa oli vielä opettajakoulutuksen jäljiltä vanhat pilliurut, vaikka se on toiminut viime vuosikymmenet lukio... lisää...

Kun pillien poraukset oli tehty julkisivutukin lisäkerrokseen, piti siihen vielä jyrsiä muutama uusi kanava. Entisen tukin puolella tulpattiin muutama kuljetus tapittamalla reiät ja liimaamalla kanaviin puuta. Kaikenlaista muutakin pientä hienosäätöä tehtiin, joista ainakin osa selviää kuv... lisää...

Prinsipaalin pillien valmistumisen jälkeen on vielä tarpeen tehdä sen pillitukille pieni uudelleenjärjestely, jotta fasadi saataisiin lopulliseen järjestykseen. Alkujaan suunnittelin sivukentät vain kuudella pillillä, mutta sitten kaapin ulkoasu muuttui, ja sivuille tuli yhden pillin ver... lisää...

Kuoroäänikerran pillisarjan teko on edistynyt sitten marraskuun. Sain vuoden vaihteessa pillivartalot valmiiksi ja sen jälkeen olen tehnyt etuseiniä ja liimannut niitä paikalleen. Pillit on tehty muuten koivusta, mutta etuseiniin valikoitui vanha pihapihlajan haara, jota illan tuuli... lisää...

Prinsipaalipillien valmistumisen jälkeen työn alle on ollut tarkoitus ottaa tuon kyseisen äänikerran pillitukin pieni uudelleenjärjestely, jotta fasadi saataisiin lopulliseen järjestykseen. Tämä tarkoittaisi yhden uuden kerroksen lisäämistä vanhaan tukkiin, mutta toistaiseksi se on vielä s... lisää...

Your browser does not support the video tag. Kun kaikki prinsipaalin pillit saatiin tehtyä, tuli aika alkaa yhtenäistää äänikerran sointia. Tämä aloitettiin tekemällä väliaikaisten pakkien tilalle uudet, joihin jyrsittiin Nürnbergin mestareiden malliin samanlainen keelaus kuin Kleingedack... lisää...

Tähän asti minulta on puuttunut pienten ja tarkkojen jyrsintöjen tekemiseen sopiva laite. Käsiyläjyrsimellä voi tehdä yhtä sun toista jännää, mutta käsivaralta jyrsiminen ei ole tarkkaa ellei ole sopivia vasteita. Sopivien vasteiden tekoon taas menee aikaa. Jonkun aikaa olen haaveillut... lisää...

Kesä kerkesi jo melko pitkälle ja lomailutkin saatiin alkuun varsin hienoissa säissä, mutta urkupilleille ei ole ollut aikaa uhrattavaksi kuin satunnaisia hetkiä. Nyt oli vuorossa prinsipaalin kaapin sisään jäävät pikkuriikkiset diskanttipillit. Pienin näistä on lopulliselta soivalta pituudelt... lisää...

Viimeisetkin julkisivupillit viimeisteltiin tekemällä jalkojen kulmiin koristeviisteet. Nyt kasassa on kaikki julkisivupillit, ja julkisivun ulkomuoto alkaa olla melko selvästi nähtävissä. Kaikki pillit myös tuuttaavat jonkinlaista ääntä. Sitten tarvitaan enää sarja pienenpieniä pillejä, jotka e... lisää...

Kymmenen vuotta sitten aloitetusta prinsipaalista puuttui vielä yksiviivaisen oktaavin julkisivuun tulevat sekä kaksiviivaisen oktaavin kaapin sisälle tulevat pillit. Aikoinaan kasasin kaikki pillivartalot etuseiniä vaille, mutta työ jäi siltä erää kesken. Vartaloihin lisättiin nyt viimeisen suu... lisää...

Prinsipaalin jalkojen teko etenee. Vuoden vaihteen jälkeen sain valmiiksi isoimman oktaavin ja nyt kaikkiin loppuihin valmiina olleisiin seuraavan oktaavin pilleihin on tehty ja kiinnitetty jalat. Pillit on laitettu väliaikaisten pakkien ja pahvinpalojen avulla myös sointikuntoon. Vielä uupuu jok... lisää...

Julkisivun prinsipaali opus ykköseen on ollut työn alla jo kymmenen vuotta. Keväällä 2011 liimasin Bormannin kirjan mensuurin mukaiset isot pillit ja tein pienempien vartalot etuseinien liimausta vaille valmiiksi. Nykyisen prinsipaalitukin tein saman vuoden lopulla. Muutamat isoimmat pillit laitett... lisää...

Jalkion elektroniikasta tuli valmista jo viime jaksossa, mutta jotta päästäisiin soittamaan, täytyy koskettimissa olla vielä magneetit, joihin magneettikytkimet reagoivat. Olin alustavasti kokeillut ja todennut, että magneetti ruuvattuna suoraan jalkiokoskettimen päähän riittäisi soittokoneistok... lisää...

Kesäloman loputtua olen viikonloppuhommina liimannut prinsipaalipillien kansia alkaen pienimmästä päästä. Sekin on yllättävän hidasta hommaa, kun huuli täytyy viimeistellä ja sen jälkeen odottaa liiman kuivumista. Samalla olen työstänyt lisäoktaavin pillejä. Ne ovat kohtuullisen nopeatekoisia, j... lisää...

Piirilevyjen valmistumisen jälkeen oli vuorossa osien juottamista ja jälleen kerran testausta. Yhden levyn valmistuttua piti kytkentää koekäyttää, ja - sen jälkeen kun yksi oli havaittu toimivaksi - kasata loput. Pieniä toiminnallisia häiriöitä ja paljon vianetsintää syntyi paikoitellen huonosti s... lisää...

Jalkion muuttaminen magneettikytkimillä toimivaksi on edennyt kesän aikana kaiken muun ohessa. Koekytkentöjen jälkeen suunnittelin piirilevyt sellaisiksi, että ne olisi jotenkin mahdollista saada piiloon jalkion etulaudan taakse. Jotkut ovat tehneet jokaista jalkion kosketinta kohden oman piiril... lisää...

Loman lopuksi sain tehtyä vielä principalpillien etuseinät. Nelijalkaisessa oktaavissa ne ovat mäntyä, ja suun kohdalle on liitetty pätkä koivua, jotta huulen saa leikattua siistimmin kuin mäntyyn. Pienemmissä pilleissä etuseinät ovat kokonaan koivua. Huulet jyrsittiin alustavasti, mutta ne pitä... lisää...

Jo vuonna 2013 aloitin puisen prinsipaaliäänikerran tekoa, jonka mensuuri ja pillin rakenneperiaate ovat peräisin John Boersman artikkelista Die Hausorgel-lehdessä. Olin hiljattain kiinnostunut italialaistyylisestä prinsipaalisoinnista ja tein muutamia pillejä ihan huvikseen ja kokeilumieles... lisää...

Alkuaikoina kokosin pillejä poraamatta jalan reikää valmiiksi keernapalikkaan ennen liimausta. Myöhemmin olen hoksannut, että aivan pienimpiä pillejä lukuun ottamatta poraaminen kannataa tehdä ennen pillin kasaamista. Puuprinsipaalissa melkein kaikki pillit ovat jääneet reiättömiksi, ja reiän po... lisää...

Rakentelin soittokonsolia virtuaaliuruille jo joskus yli viisi vuotta sitten. Diplomityön teon ohessa otin soittotunteja ammattikorkean urkupedagogiopiskelijoiden harjoitusoppilaana. Varsinkin sen aikaisella budjetilla konsoli oli lähes välttämätön, jotta soittoläksyjä pystyi harjoitella kotona. ... lisää...

Alkuperäisestä urkuprojektistani, Opus 1:stä, puuttuu vielä normaalikorkuisen principalin diskanttipillit, kvinttiäänikerta sekä terssi. Myös kaksijalkainen fasadiprinsipaali on keskeneräinen enkä ole ihan varma, pitäisikö se vielä rakentaa uudestaan. Edellinen urkuvuosi tuhrautui kokonaan muissa... lisää...

Your browser does not support the video tag. Viime vuonna ilmestynyttä artikkelia http://urut.polso.fi/fi/paivakirja/artikkeli-bordeaux-pillistae havainnollistaakseni tein pullopillitestistä lyhyen videon, jossa on esitetty sekä äänellä että grafiikalla pillien sointien väliset erot. Eipä siitä... lisää...

Jo tässä aikaisemmin kerroin pullopillinrakentelukokemuksistani. Tein siis nürnbergiläisen tradition mukaan isoimman kahdeksanjalkaisen gedackt-pillin ja toisen puolet lyhyemmän, mutta muuten samoilla mitoilla ja varustettuna yksinkertaisella "pullonkaulalla", joka saa pillin soimaan oktaavia al... lisää...

Vuoden alussa tein jyrsimelle pöytää. Heti silloin oli tarkoitus jatkaa tekemällä ohjuri, jotta profiileita olisi mahdollista jyrsiä ilman laakeriterää. Huhtikuussa aloitettu ohjuri tuli valmiiksi heinäkuussa kesäloman ensimmäisellä viikolla. Sitten kuitenkin huomasin, että uudenkarhean Tritonin... lisää...

Pullopilli-teemaa on käsitelty Die Hausorgel-lehdessä useita kertoja tällä vuosikymmenellä. Taustalla on havainto siitä, että 30 cm:n pituinen lasipullo soi siihen puhallettaessa oktaavia matalampaa säveltä kuin vastaavan mittainen tukittu urkupilli. Ilmiön aiheuttajaksi on esitetty pullon kapeampa... lisää...

Olen jo kauan suunnitellut tekeväni kunnollisen jyrsinpöydän yläjyrsimelle. Onhan minulla ollut pieni vanerinpalaan ruuvattu vanha käsiyläjyrsin, jolla on hyvä tehdä reunaviisteitä ja pyöristyksiä ja mitä kaikkea nyt laakeriterällä pystyy. Kuitenkin oikeassa jyrsinpöydässä pitää olla mahdollisuus m... lisää...

Pienimpien pillien jalat olivat olleet aluksi pahvisen askartelupillin pätkiä, jotta äänikerta saataisiin pian soittokuntoon. Yhtenäisyyden vuoksi halusin tehdä nekin puisina, kuten olin tehnyt isompien pillien jalat. Pienen puuputken sorvaaminen tavallisella sorvilla tuntui aluksi haasteelliselta,... lisää...

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin kanssa on ensimmäisten soittokokeilujen jälkeen edetty siihen vaiheeseen, että pillitukit sekä pillinjalat on viritelty paikoilleen ja loputkin pillit saatu soimaan. Palkeen ilmanpaine on nyt tasaisempi, joten aikaisemmin ongelmana ollut vireen heittely on sekin asettunut ainakin jonkin verran. Äänityksessä on menossa soinnin tasaaminen tai tasoittaminen, siis saksan kielellä Egalisierung. lisää...

Viime kerralla tehtiin putkia Cs-puoliskon pillien liittämiseksi ilmalaatikolle. Myös kaikkein alimmaista ääntä tuottava iso-C-pilli on ollut tähän saakka vain muoviletkun päässä vähän miten sattuu. Vaikka keksin pillitukkia suunnitellessani tälle pillille hyvän paikan nelijalkaisen avoimen huilun... lisää...

Uruissa ilmaa ilmalaatikolta kauemmas sijoitetuille pilleille siirtäviä putkia nimitetään kondukteiksi. Hauslaib-kleingedacktin Cs-puolen pillit ovat urkukaapin diskanttisivustan korkeammassa osassa ja niiden ilma liikkuu melkein koko matkan pillitukkiin jyrsityissä kanavissa. Viimeiset 30 senttiä... lisää...

Urkupillien kunnollista äänittämistä ja virittämistä sekä tietenkin myös soittamista on eniten haitannut ilmansyöttö, jonka ilmanpainetta tasaavana makasiinina on monilaskoksinen kiilapalje, ja jota syöttää sen alapuolelle sijoitettu jalalla poljettava palje. Tämä yhdistelmä on liitetty ilmalaatikk... lisää...

Kleingedacktin basso-oktaavin C-puolen pillien lisätukki valmistui juhannuksen aikoihin ja sen jälkeen keskityin viimeistelemään alimman oktaavin pillit paikalleen laittamista varten. Cs-puolen pillien kuljetukset ilmalaatikon diskanttisivulle ovat olleet valmiina varsinaisessa pillitukissa, mutta... lisää...

Kun pillitukin ilmakanavat osalle alaoktaavin pilleistä saatiin tehtyä, oli vuorossa pillien äänittäminen soitettavaan kuntoon. Ohessa kuvakertomusta tulppien kahvojen vuolemisesta, tiivistämisestä ja pakkien kiinnittämisestä. Huulet muotoiltiin jo pillejä kasattessa, joten niille ei tarvinnut enää... lisää...

Kolmen ylimmän oktaavin valmistuttua oli jäljellä enää alimmainen oktaavi, jonka pillit eivät mahdu suoraa tukille. Ne on järjestetty 8-jalkaisen gedacktin tavoin niin, että C:stä alkaen joka toinen pilli on soittajasta katsoen vasemmalla ja Cs:stä alkaen joka toinen oikealla. Kanavat diskanttipään... lisää...

Kleingedacktin pienimmät pillit sain sointivalmiiksi huhti-toukokuun vaihteessa. Vuolin tulpat ja kiinnitin pakit paikoilleen. Verstaalta tulleiden pillien huulia ja ilmaväyliä täytyy aina vähän siistiä ja yhtenäistää niiden geometrioita, jotta ne saa soimaan kunnolla. Kaikkea ei vieläkään tehty, v... lisää...

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin pillit odottivat varastossa yli kaksi vuotta. Tekovaiheessa niiden tulpat ja pakit jäivät aihioiksi. Pillien soivaan kuntoon saattaminen täytyi nyt aloittaa vuolemalla tulppiin kahvat esikuvan mukaan ja varustamalla ne säämiskätiivistein s... lisää...

Alimman oktaavin pillien kuljetuksia lukuunottamatta Kleingedacktin pillitukki tuli puuvalmiiksi viime vuoden lopulla. Maalasin sen temperamaalilla punaiseksi aiemmin päätettyä värisuunnitelmaa noudatellen: vanhoissa uruissa sisuskalut ovat monesti kirkkaan punaiset. Nyt aloitin tukin paikoilleen l... lisää...

Joulukuussa ehdin kaikkiaan neljänä päivänä verstaalle ja se näkyy jo päiväkirjan päivitystiheydessäkin. On hienoa, kun saa välillä jotain valmista aikaiseksi. Pillitukkiin liimattiin kansi ja pieteetillä nysvätyt kanavat peittyivät. Sekin on tavallaan hienoa, kun saa kätkeä jotain viimeisteltyä ja... lisää...

Alkusyksystä 2013 näin YouTubessa kiinnostavan videon. Siinä esitellään Barcelonan musiikkimuseon kokoelmiin kuuluva, vasta hiljattain käyttökuntoon restauroitu Hauslaib-klaviurku, joka on tehty Nürnbergissä vuoden 1590 tienoilla. Tuossa pienikokoisessa, mutta monipuolisessa soittimessa on yhdistet... lisää...

Yli kolme kuukautta meni muissa merkeissä, mutta nyt ehdin pitää viikon loman, jonka aikana löytyi hieman aikaa myös uruille. Joskus huhtikuussa sahailin takafasadin kehyksen puutavaraa ja nyt oli tullut aika loveta osat yhteen. Samalla höyläsin hiomakoneen jäljiltä olevat sivuseinät. Kyllä se va... lisää...

Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa työpaikassa, jossa työnkuva ja työaika muuttuivat jonkin verran edelliseen työhön verrattuna. Uuden opettelun lisäksi tässä on ollut ja on tulossa kaikkea muutakin ajankulua, joka pitää oivallisesti ajatukset loitolla urkujen rakentamisen jalosta taiteesta... lisää...

Viime vuoden lopulla suunnitteluasteelle tullut urkujen julkisivu on talven aikana alkanut realisoitua. Ensimmäinen konkreettinen merkki on julkisivun kehys, jonka puutavaran sahasin mittaansa jo marraskuussa. Jouluvapailla tein sitten kehyksen nurkkiin liitoksia ja nyt tammikuussa sovitin kaarevan... lisää...

Kokkolanseudun Urkuseura tilasi minulta keväällä lastenjalkion, joka sijoitettaisiin Kaarlelan kirkkoon. Jalkiota käytettäisiin apuvälineenä lasten soitonopetuksessa. Kun urkuhommia tekee firaapelityökseen, asiat etenevät joskus verraten hitaasti. Touko-kesäkuussa kävin tutustumassa Oulun Karjasill... lisää...

Lähes vuosi sitten tein urkuihin uuden nelijalkaisen gedackt-äänikerran vanhan 1500-luvun eteläsaksalaisen mallin mukaan. Kulunut vuosi on mennyt sen paikalleen saattamista valmisteleviin töihin. Loppukesällä ryhdyin piirtämään äänikerran sijoittelua urkuihin, joka osoittautui yllättävän haasteel... lisää...

Gedacktin bassopuolen pillit on sijoitettu kaapin sivuille C/Cs-jaolla. Basso-oktaavin pitkät pillit ovat aivan kaapin sivuseiniä vasten, ja pillit välillä B-h0 on sijoitettu pitkien pillien ja ilmalaatikon väliin ylemmäs ilmalaatikon kannella olevien pillien tasalle, jotta bassopillit voivat soida... lisää...

Your browser does not support the video tag.Your browser does not support the video tag. Kiireisestä kesästä johtuen tämä päiväkirjamerkintä ilmestyy vasta syksyllä. Kuten jo monesti aikaisemmin on käynyt ilmi, rakenteilla olevien urkujeni avoimen prinsipaalihuiluäänikerran esikuvana on ollut A... lisää...

Urkujeni kahdeksanjalkainen gedackt on jaettu niin, että diskanttipuolisko sijaitsee ilmalaatikon päällä omalla tukillaan ja bassopuolisko on kuljetettu ilmalaatikon molemmille puolille kaapin sivuseinille. Viime postauksessa käsittelin gedacktin bassopuoliskon listeen tiivistystä ja siihen liittyv... lisää...

Viime postauksessa kirjoitin urkujen äänityksestä, jonka aloitin nelijalkaisesta avoimesta äänikerrasta. Siinä yhteydessä mainitsin, että tässä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista alkaa etsiä kokonaissointia kahdeksanjalkaisen ja nelijalkaisen välille. Kahdeksanjalkainen gedackt on ollut soittok... lisää...

Your browser does not support the video tag. Urkupillien äänittäminen on karkeasti ottaen ilmavirran ohjaamista pillin alahuulesta kohti ylähuulta niin, että saadaan aikaan toivotunlainen sointi. Gedackteissa virtauksen täytyy mennä enemmän pillin sisään kuin ulos, samoin kartiomaisissa ja puolituk... lisää...

Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan. Klaus Zeidlewicz esittelee lehden si... lisää...

Nürnbergin Kleingedackt tuli vuodenvaihteen jälkeen äänitystä vaille valmiiksi. Pakkien ja hattujen teossa vierähti yllättävän kauan, kun halusin niihinkin esikuvana olleen äänikerran tunnelmaa. Pillien lopullinen mittaansahaaminen on vielä tekemättä, samoin jalat, hattujen tiivistäminen sekä ilman... lisää...

Kolme kuukautta mittalistan valmistumisesta, ja nyt jo pääsin pillintekoon. Tässä on kaikki 51 nürnbergiläiseen 1500-luvun lopun tyyliin tehdyn 4' Kleingedacktin pillinaihiota, ylemmissä kuvissa vain sivuseinät liimattuina, alemmassa myös takaseinät paikoillaan. Pakit on tehty koivusta, seinät radi... lisää...

Tässä vielä toinen täydentävä päivitys koskien Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön urkuja. Ylemmässä kuvassa oppilaitoksen 1992 hankittujen Verschueren-urkujen kakkossormion Dulciaan 8vt, jonka kaikutorvet ovat jo vähän regaalia pidempiä. Oikeanpuoleisessa kuvassa pienin, kolmiviivaista g:tä soiva p... lisää...

Kieliäänikerroista intoutuneena, ja kun muutenkin asiaa sinne suunnalle oli, kävin tutustumassa Sibelius-Akatemian Kuopion osaston harjoitusurkuihin. Mainittu kohde on Suomessa yksi parhaita, mikäli haluaa perehtyä erilaisiin lyhytkaikutorvisiin kieliäänikertoihin yhdellä kertaa. Harvoin uruissa... lisää...

Kokkolan Marian siunauskappeliin ollaan pystyttämässä Kaarlelan kirkon vanhoja Gustav Normann-urkuja vuodelta 1879. Niiden tieltä purettiin entiset Heinrich-urut vuodelta 1974. Tämän Heinrichin opus 73:n pillistö oli suurelta osin muokattu Kokkolan kaupunginkirkosta 1952 puretuista Walcker-uruista,... lisää...

Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pill... lisää...

Nelijalkaisen äänikerran pillitukin valmistuttua kävin muokkaamaan joskus hyvin alkuvaiheessa tehtyä gedacktin diskanttipuolen pillitukkia, joka on tehty vanerista. Samalle leveälle tukille oli porattu reiät myös taimmaisen äänikerran pillejä varten. Nyt sahasin äänikerrat erilleen, kun olen saanut... lisää...

Joskus vuosi sitten tein yo. pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti. Olen selvästi riskejä kaihtamatonta yrittäj... lisää...

Tässä Barcelonan laajuusmensuuri Pollensin mukaan. Se on piirretty edellisen postin kuvaajien kaveriksi mustalla. Mittataulukossa mainitaan, että vain alkuperäiset pillit on kirjattu. Pillit näyttäisivät ensimmäisten arvojen perusteella olevan myös alkuperäisessä positiossaan. Taulukon kokoaja on... lisää...

Sain hankittua edellisessä postissa mainitun New Yorkin Met-museon säilyneiltä äänikerroiltaan tiettävästi muuttamattoman Hauslaib-klaviurun pillimensuurit. Ne löytyvät kirjasta Das österreichische Cembalo: 600 Jahre Cembalobau in Österreich: im Gedenken an Hermann Poll aus Wien (1370-1401), jo... lisää...

4' Hauslaib-gedacktin rekonstruoimisprojekti etenee. Tässä jo aiemmissa postauksissa kuvatun äänikerran laajuusmensuuri verrattuna Töpferin normimensuuriin ja nykyisten pillien mittalistan perusteella laatimani rekonstruktio alkuperäisestä tilanteesta. Äänikerta on hyvin ahdas, ahtaimmillaan lähes... lisää...

Loppuvuosi on mennyt urkujenrakennuksen sijaan tiiviisti muilla elämänaloilla. Sain vietyä opiskeluni päätökseen, joten ehkä tulevaisuudessa jää jopa entistä enemmän aikaa harrastuksille. Ilokseni huomasin, että tämän vuoden jälkipuoliskolla kovasti kohkaamistani Barcelonan Museu de la Músican Ha... lisää...

Hauslaib-klaviurun ohella toinen pieni positiivi, jonka mensuureja olen viime aikoina selvitellyt, on Gottlieb Näserin vuonna 1734 tekemä ja sitä säilytetään Nürnbergin museon soitinkokoelmassa. Pieneen laatikkoon rakennetussa kannettavassa positiivissa on 5 ja puoli äänikertaa ja ahtaat mensuurit.... lisää...

Your browser does not support the video tag. Hauslaib-projektin, josta jo aiemmin syksyllä kerroin, kolme (G, c0 ja c1) 4´ tukitun äänikerran koepilliä on kasassa. Huuli näissä on erikoisen jyrkkä, mutta en katsonut ainakaan tässä vaiheessa olevan syytä muuttaa rakennetta, joten veistin huulista es... lisää...

Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettua... lisää...

Joskus noin vuosi sitten törmäsin Internetissä mielenkiintoiseen klaviurkuun, tai mikä sen virallinen suomenkielinen nimitys lieneekin. Tässä hyvin pienikokoisessa soittimessa on yhdistetty kolmiäänikertainen urkupositiivi, regaali ja oktaavispinetti, joita kaikkia voidaan soittaa y... lisää...

Tässä vielä nelijalkaisen äänikerran kaikki pillit tukillaan ilmalaatikolla. Seitsemän alinta pilliä on poikittaisellä tukilla vasemmalla ja kaksi vielä pillitukin oikeassa päädyssä. Kuvassa etualalla molemmin puolin on julkisivuprinsipaalin isoimpia pillejä ja niiden takana gedacktin isoimmat. Ged... lisää...

Äitienpäiväviikonloppuna pillitukin jyrsintä sai jatkoa. Nyt valmistui seitsemälle alimmalle pillille tarkoitettu poikittainen tukki, joka näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Samoin alempi, varsinainen pillitukki tuli liimatuksi kokoon. Listetiivisteet ja pillinjalat täytyy vielä tehdä, ja pillitukki... lisää...

Pääsiäisen tienoilla oli pitkästä aikaa mahdollista puuhastella urkujenrakennuksen rentouttavan harrasteen ääressä, ja tulinkin sitten aloittaneeksi kauan suunnitellun pillitukin teon prinsipaalihuilulle. Aikaisemmat tukit tein Teerijärven Paschen-Kiel-uruissa näkemäni kolmikerroksisen mallin mukaa... lisää...

Tein Opus ykköselle mensuuritaulukon, jossa näkyvät pillien skaalat suhteessa Töpferin normimensuuriin. Tämä selittänee myös viime vuoden viimeisessä päivityksessä selostettua mensuurin muutosta. Gedackt on nyt soittokunnossa, ja nelijalkaisen pillit kokonaan valmiit. Prinsipaalin pilleistä on viel... lisää...

Soittokonsolin teosta pääsin taas rakentelemaan opus ykköstä. Tähän saakka vain joistain lainapilleistä koottu puuttunut mensuurin mukainen gedacktin ylin oktaavi valmistui parahiksi jouluaattona. Muutin ylimmän oktaavin laajuusmensuuria Bormannin ohjeesta vähän ahtaammaksi tehtyäni vertailuja muut... lisää...

Tässä soittokonsoli soittokunnossa tai ainakin enemmän soittokunnossa kuin edellisessä päivityksessä. Jalkiokin tuli midifioitua, vaikka aikaa paloi aivan liian paljon. Soittopöydän kansi jäi ainakin tässä vaiheessa tekemättä, mutta eihän sitä kannella soiteta. Soittotuntuma on kamalan muovinen,... lisää...

Kevättalvella 2013 innostuin opettelemaan urkujen soittoa yksityisen soitonopettajan johdolla. Syksypuolella urkutuntini saivat toivottua jatkoa, ja harjoitussoittimen tarve alkoi olla ilmeinen: tarvittaisiin vähintään kaksimanuaalinen urku täydellä jalkiolla. Oikeastaan ainoaksi budjettitason vaih... lisää...

Suunnitelmissa on ollut jo pitkään tehdä kunnollinen apulaite puupillin huulien jyrsintään. Huulen veisteleminen käsipelillä on melko työlästä, ja tähän saakka olen tehnyt huulet sirkkeliin ja yläjyrsimeen rakennetuilla vasteilla. Niidenkin jäljiltä on jäänyt viimeistelytyötä vielä melkoisesti. Nyt... lisää...

Hyvää Juhannusta. Sen kunniaksi ja vähän muutenkin on jatkunut italialaisen puuprinsipaalisoinnin etsintä. Tein kokeiluita kahdeksanjalkaisen neliöpohjaisen, mutta etuseinää kapeammalla huulella olevan pillin tiimoilta. Huulenleveys on tässä 1/6 vastaavan pyöreäpohjaisen pillin kehästä, ylösleikkau... lisää...

Gedacktin tenorioktaavin C-puolen pillitukin sain nyt liimattua ja koeajettua. Samaan syssyyn tein viimein Basso-oktaavin viiden isoimman pillin mutkat, jotta ne sopisivat paikoilleen kaappiin. Samalla kävin uudelleen läpi basso-oktaavin äänitystä. Muutama pilli olikin tähän asti soinut kovin vaime... lisää...

Pääsin vaihteeksi ottamaan tuntumaa soitinrakentamiseen ihan alkutuotannosta lähtien, kun olin muutamana päivänä kenttäsirkkelillä opettelemassa tukin säteissahaamista. Sahattavana oli sekä kuusta että mäntyä. Tukit olivat harvennushakkuun yhteydessä kaadettuja ja laadultaan melkoisen sekalaisia, m... lisää...

Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Urkuvapriikin toiminta on ollut pari kuukautta lähes pysähdyksissä työnjohdon kiinnostusten suuntauduttua paljolti moninaisille muille elämän välttämättömille aloille. Tämän sivun ulkoasupäivitys on myös työllistänyt yhdistettyä suunnittelu-, työnjohto-, tu... lisää...

Thulén mallia soveltaen tehdyn nelijalkaisen prinsipaalihuilun pienimpiä pillejä väliltä cs2-d3. Kannet pitäisi vielä veistellä. Näiden alla seuraavan alemman oktaavin esiäänitetyt pillit. more...

Jo toista vuotta olen tiennyt millaiset pillinjalat fasadiprinsipaalille haluan. Ne tulisivat olemaan luultavimmin sorvattu versio Schmalkaldenin Schloss Wilhelmsburgin pillinjaloista. Mikäli jalka ei sorvattuna onnistu, teen esikuvan mukaan neliskanttisina. Nyt sitten kokeilin sorvata ensimmäist... lisää...

Prinsipaalihuilua on nyt valmiina kaksi ja puoli oktaavia, kolmisenkymmentä pilliä. Alimmat pillit on tarkoitus tehdä tilan säästämiseksi tukittuina, ja yläpäähän vielä reilu oktaavi lisää pieniä pillejä. Mielenkiintoista oli tässä vaiheessa huomata, miten isoimmat pillit soivat yllättävänkin "i... lisää...

Yhden kivasti soivan oktaavin jälkeen olisi nyt tarkoitus tehdä puolitoista lisää. Tässä karkeasti muotoonsa sahattuja keernapalikoita sekä sivuseiniä G:stä alkaen. Etuseinä on isoissa pilleissä mäntyä, mutta huuliosa tehdään erillisestä koivuisesta palasta. C1:stä ylöspäin koko etuseinä on koivua.... lisää...

Yli-Könnin mensuurista sovellettua nelijalkaista prinsipaalihuilua sain valmiiksi yhden oktaavin. Näissä sivusuhde on kauttaaltaan sama 1,51, kun Thulén mensuuri muuttuu sävelkorkeuden mukaan. Tässä kuvassa pillit ovat prinsipaalin tilalla julkisivun keskikentässä, kun sattuivat sopimaan siihenkin,... lisää...

Urkujenrakennuksen sijaan päädyin vaihteeksi tekemään rumpua. Tarkoitus oli esittää vanhaa ranskalaista barokkimusiikkia uruilla, oboella ja rummulla. Ongelmana oli se, että sopivaa rumpua ei oikein ottanut löytyäkseen. Halvimmat periodisoittimien rakennussarjat maksoivat useamman satasen ja musiik... lisää...

Gedacktin ison oktaavin pillitukit tulivat pikkuhiljaa kevään ja alkukesän aikana valmiiksi, ja sain myös perin mutkaiset pahviputket kootuiksi. Tässä tilanne nyt huomattavasti maaliskuun tilanteesta selkiintyneenä. Ilma kulkee kaikkiin pilleihin. Kuvassa kesken ovat vielä tenorioktaavin ilmakanava... lisää...

Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaa... lisää...

Olen tehnyt koepillejä Anders Thulén Yli-Könnin kamariurkujen mensuureilla. Thulé käytti ihan jotain yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta kamariuruissaan puuäänikertoja, joiden niminä oli Gedackt, Dobbelflöte, Flauto amabile sekä Rohrflöte. Ilmeisesti kaikissa kamariuruissa on käytetty samoja men... lisää...

Sain Cs-puolen "pillitukin" tehtyä. Tämä sijoittuu pillien alle. Tukkiin johdetaan ilma suorilla putkilla ilmalaatikolta, ja tukin sisässä ilma ohjautuu kunkin pillin alle. Tukissa on vanerikannet, ja kanavat on jyrsitty koivuiseen välikerrokseen. Tein myös voimapaperista kondukteja, joilla ilma... lisää...

Gedacktin kaikista pilleistä lähtee ääntä. Tässä ensimmäinen viritys, jossa sekä stabiliteetti että estetiikka ovat hieman kyseenalaisia, mutta ilma kulkee. Jatkossa täytyisi kehitellä putkistoa tyylikkäämmän näköiseksi. Samoin listesysteemi on vielä keskeneräinen ja kiinni vain puristimilla. Muovi... lisää...

Gedacktin tulppiin sorvasin koivuiset nupit. Tässä rivi tulppia odottamassa tiivisteitä. Pian alaoktaavikin saadaan soimaan. more...

Tein kaapin yläosan seinät, joiden varaan isoimmat gedackt-pillit tukeutuvat. Tässä kuvassa nämä pillitkin on kasattu tuleville paikoilleen ilmalaatikon molemmille puolille. Laatikolta pois on kanavoitu kaikkiaan kaksi alinta oktaavia. Bormannilla nämä ovat mikä missäkin, mutta esteettisyyden nimis... lisää...

Gedacktin iso oktaavi valmistui joululomalla myös tulppia ja äänitystä vaille. Työtä vähän helpotti se, että olin sahannut pillien seinälaudat jo kesällä karkeasti mittoihinsa. Nyt täytyi tehdä keernat, jotka liimasin useammasta palasesta, sekä viisteet huuliin. Kuvassa hämmennystä mahdollisesti he... lisää...

Teijon urkujen jalkio valmistui syksyn aikana, ja suunnitelmat jalkiokoneistosta myös. Näitä suunnitelmia ei vain päästy toteuttamaan, kun "hankintaosasto" ei ollut muistanut hankkia sopivia materiaaleja. Ehkä onkin hyvä antaa asian hautua vielä, kun sillä ei niin kamala kiire ole. Palasin jatka... lisää...

Jalkionrakentelu on nyt edennyt hitaasti kiiruhtaen niin, että sain koskettimet tehdyksi, hiotuiksi ja pintakäsitellyksi. Käytin perinteistä venelakkakäsittelyä. Lakka perustuu kiinanpuuöljyn ja pellavaöljyn seokseen ja sitä imeytetään puuhun tuoreeltaan useita kertoja. Näin syntyy kaunis ja luonno... lisää...

Urkuillan jälkeen olen rakennellut tällaista jalkiota, joka olisi tarkoitus liittää Teijon urkuihin, ja tehdä mahdollisesti myös itsenäinen ilmalaatikko Subbassilla. Täytyy vielä laskeskella, mitä kaikkea käytössä olevaan tilaan saa mahtumaan. Jalkio on vapaamielinen rekonstruktio valokuvan peruste... lisää...

Asbestit on poistettu Teijon uruista ja muutakin pikkukorjausta urkuvärkille on tehty. Myös urkujen tulojuhlaa vietettiin eräänä heinäkuun iltana. Paikalle saapui lehti-ilmoituksella kuutisenkymmentä ihmistä, ja ohjelmassa oli vanhaa musiikkia, urkukoraaleita sekä yhteislaulettuja virsiä. Onneksi s... lisää...

Sain nyt varmistuksen heränneelle epäilylleni: Teijon urkujen puhallinkopin äänieristyksessä on asbestilevyä. Aloin aavistella niin olevan, kun tutkin puhallinta tarkemmin. Koppi on tehty viilutetusta kimpilevystä, johon sisäpuolen vaimennus on tehty koolauksen päälle kuitulevyllä ja sen päälle nau... lisää...

Kesäloman kunniaksi olen sahaillut Gedacktin ison oktaavin pillilautoja mittoihinsa. Paljon muuta ei urkurintamalta kuulukaan. Messinkiputkea tilasin pikkupillien jaloiksi. Askartelutarvikkeena(kaan) pienen, kuusimillisen putken hinta ei ollut aivan järisyttävä. Kokeeksi otin myös pätkän hiilikuitu... lisää...

Opus ykkösen rakennusjärjestykseen tuli mutka, kun sain tietää ostaneeni kevättalvella myynnissä olleet Teijon ruukinkirkon urut. Tein tarjouksen lähinnä edullisen puhaltimen toivossa, kun kunnolliset puhaltimet pikku-urkuihinkin maksavat yli tonnin. Puhallin ja kaupanpäällisiksi tullut positiiviur... lisää...

Principalin isompia pillejä on työstetty kevään aikana, kun kuorojen pikkupillit alkoivat ärsyttää. Nyt on esiäänitettynä reilut kaksi oktaavia. Viimeisimmäksi olen väkertänyt pilleihin pakkeja ja jalkoja. Pakkien etukulman viistoamiseen kehittelin reunahiomakoneen päälle vastinetta, jolla kaikkiin... lisää...

Tänä viikonloppuna olen tehnyt taas pitkästä aikaa Cymbeliin ja Terzin pieniä pillejä. Ne ovat melko nopeita tehdä. Bormann sanookin saksalaisen täsmällisesti yhden äänitysvalmiin pillirivin valmistamiseen menevän kuutisen tuntia, mutta minulta tämä ei ainakaan onnistunut. Se on kai laitettava harj... lisää...

Vuoden vaihtumisen kunniaksi sain Gedacktin kolmannen oktaavin tehtyä ja paikoilleen. Kaksi alinta oktaavia on suunniteltu siirrettävän konduktiletkuilla pois ilmalaatikolta. Sain viriteltyä ilmalaatikon taakse liitososan, josta letkut lähtevät alakautta pilleille. Kokeilemalla eri paksuisia pahvin... lisää...

Olen tehnyt Liegelind-tiivisteitä ilmalaatikon listeisiin. Liegelind on kai saanut nimensä siitä, että sitä käytetään myös vauvan makuualustana. Sain tilattua sitä Sotkamosta. Tiivisteen teko tapahtuu lyömällä meistillä pölkyn päällä olevasta kankaasta pyöreitä palasia, joihin irrottamisen jälkeen... lisää...

Kun sain palkeen valmiiksi, meni venttiilien tiivistys kokonaan uusiksi. En ollut pölynimurin huminassa huomannut ollenkaan, että venttiilit vuotivat niin pahoin, ja suurin osa pilleistä soi itsellään. Nyt venttiileissä on huovituksen lisäksi kaksinkertainen nahka, ja päällimmäinen kerros on liimat... lisää...

Puhaltimen tekeminen itse alkoi tuntua ylivoimaiselta tässä vaiheessa. Aloitin siis urkujenrakennusloman päätteeksi vielä poljettavan syöttöpalkeen teon. Sellaisen ohjeet, kuten puhaltimenkin, on Bormannin kirjassa. Sen verran kuitenkin päätin soveltaa, että konstruoin palkeen sopimaan kesällä teke... lisää...

Soi se. Talvella tehdyt Gedacktit viimeisteltiin lisäämällä tulpat ja pakit. Työ kävi yllättävän joutuisasti valmiisiin pillivartaloihin. Kaksi oktaavia on nyt sovitettuna pillitukille. Ne soivat. Äänittäminen saati kunnollinen viritys eivät onnistu, kun käytän edelleen puhaltimena tätä vanhaa ääne... lisää...

Tilasin messinkilankaa Sotkamon Urkurakentajilta. Myivät minulle nahkamutteritkin, vaikka arvelin aikovani tehdä sellaiset itse. Täytyy antaa täysi kiitos sotkamolaisille hyvästä palvelusta ja siitä, että tilaukseni tuli perille todella nopeasti. Mukavaa, että joku vielä jaksaa palvella varsinaisen... lisää...

Aluksi suunnittelin Bormannin neuvosta tekeväni kaksivartisen sormiokoskettimiston, jonka takapäästä liike siirtyy työntöpuikolla yläpuolella olevaan vippaan. Vippa on kuormitettu painoraudalla, jotta se minimoisi koneiston elämisestä johtuvat viat. Vipalla voima siirtyy takaisin urkujen etureunaan... lisää...

Alakaapin konstruoimista. Päädyin tekemään lopulta urkukaapin alaosan tässä vaiheessa. Mikään pöytä ei oikein tuntunut olevan sopiva, kun ilmakanaali palkeilta ilmalaatikolle kulkee kaappien välisen pohjan läpi. Kaappi tehtiin lohenpyrstöliitoksin, kuten huonekalut ennenvanhaan. Päätyjen peilien... lisää...

Aloitin palkeenteon kesälomalle päästyäni. Päätin siis innokkuuksissani tehdä kaksi monilaskoksista kiilapaljetta Italian urkujen malliin, mikä sekin tietää järjetöntä työmäärän lisääntymistä verrattuna Bormannin neuvomaan uivaan palkeeseen, jonka tekoon menee kirjan mukaan kuutisen tuntia. Yhden m... lisää...

Sormiokoskettimisto tehtiin kaksivartisena Bormannin ohjeen mukaan. Soittokoneistoon tarvitaan tässä tapauksessa myös työntöpuikko koskettimen takapäähän ja vippa, joka siirtää voiman oikeaan kohtaan ilmalaatikon alle. Jotta ilmalaatikko ja sormiokoskettimisto saadaan toimimaan yhteen, ja jotta soi... lisää...

Sormiokoskettimistoa olen tehnyt koko talvikauden. Joululomalla liimasin sormiota varten oikean paksuiset oktaavin levyiset laudat ja sitten talven vapaina viikonloppuina piirsin niihin koskettimet, porasin ohjainpinnejä varten reiät ja lopulta sahasin laudat vannesahalla koskettimen muotoisiksi pa... lisää...

Vuoden vaihtuessa valoin rengasliikkeen romulyijystä tankoja ilmaruumaan tulevia vetolankojen tiivisteiden painoja varten. Näiden "pumpettien" tehtävänä on pitää soittoventtiilejä avaavia abstraktilankoja varten ilmalaatikon pohjaan poratut reiät ilmatiiviinä. Sana "pumpetti" on Anders Thule... lisää...

Venttiilijouset tein millisestä pianolangasta, jota saa ihan tavallisesta rautakaupasta. Jousien vääntämistä varten piti tehdä laite, jonka esikuva oli Raphi Giangiulion rakennusprojektissa. Samanlainen jousenvääntölaite on myös Johan de Vriesin sivulla: https://www.johansorgels.nl/index.php/bouwt... lisää...

Venttiiliruuma tai ilmaruuma rakennettiin kanavakerroksen alle ja se tulee nimensä mukaisesti pitämään sisällään soittoventtiilit. Tein sen vanerista Bormannin ohjeen mukaan ja noin kymmenen senttiä korkeana. Ruuman pohja on ruuveilla kiinni sivuseinissä ja siihen liittyy rima, johon on sahattu... lisää...

Liimasin ilmalaatikon kanavakerroksen kasaan. Ilmalaatikko on niinsanottu äänikanavalaatikko ja koostuu jokaista kosketinta vastaavasta kanavasta, jonka kautta ilma kulkee pilleihin. Kanavajako on 13,5 mm, mikä on sama kuin tulevan sormiokoskettimiston jako. Näin ei tarvitse tehdä välityksiä liikke... lisää...

Nyt alkoi urkujen teko oikein toden teolla. Aluksi on tarkoitus rakentaa ilmalaatikko, sitten sormiokoskettimisto ja palje. Jossain välissä näille täytyy tehdä myös jonkinlainen teline tai kaappi, johon osat saadaan koottua. Ilmalaatikon tekeminen Bormannin ohjeiden mukaan alkoi soittoventtiilei... lisää...

Olen jatkanut urkupillien tekoa. Tällä hetkellä kasassa on reilut pari oktaavia. Näiden mitat ovat Raphi Giangiulion nettisivulta. Karl Bormannin kirjassa on myös paljonkin pillimensuureita ja neuvoja erilaisten äänikertojen tekoon. Bormannin gedackt on ahtaampi ja pillien pohjapinta-ala on enem... lisää...

Loppukesästä ja alkusyksyllä kokeilin urkupillien rakentamista. Ensimmäiset olivat tukittuja, mutta tein myös puisen prinsipaalipillin. Mitat ovat Raphi Giangiulion kotiurkusivulta http://www.rwgiangiulio.com/index.htm, josta edellisessä päivityksessä jo mainitsin. Kirjastosta löytyi pari urkur... lisää...

Löysin jossain vaiheessa vuotta erään kotiinsa urut rakentaneen kanadalaisen Matthias Wandelin kotisivut http://www.sentex.net/~mwandel/organ/organ.html. Hän oli onnistunut kasaamaan puuosista omaperäisen, mutta soivan pikku-urun. Kun olen aina ollut kiinnostunut puuntyöstöstä, heräsi ajatus alka... lisää...