Innostukseni urkuihin alkoi kotikäyttöön tarkoitetun pienen urkupositiivin rakentamisesta, mutta sittemmin homma on rönsyillyt jo melko moneen suuntaan.
Erityisenä mielenkiintoni kohteena ovat historialliset puupilliset pienurut, joita haluan tutkia ja ymmärtää paremmin sekä mahdollisuuksien mukaan myös kopioida. Tällaisia soittimia on säilynyt maailmassa tiettävästi 1500-luvulta saakka.
Arkkitehtina minua kiinnostavat kirkot, kirkkojen urut sekä niihin liittyvä tekninen, arkkitehtoninen ja musiikillinen problematiikka. Esittelen omien urkupuuhieni lisäksi suomalaisia kirkkourkuja sen mukaan, missä kotimaanekskursioilla tulee pysähdeltyä ja ovet ovat auki urkujen tutkimiselle.
Pohjanmaa oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomen alueen vaurainta seutua. Laivanvarustajien kaupunkien musiikkielämä oli vireää jo vuosisatoja sitten. 1600-luvun lopulla Kokkolan kaupunginkirkkoon hankittiin Suomen suurimmat ja komeimmat urut. Naapurikaupungeissakin urkukulttuuri kukoisti ja vähitellen se levisi jokivarsia pitkin myös sisämaahan. Alueella on aikojen saatossa ollut poikkeuksellisen paljon myös harrastelijaurkurakentajia. Tämän seudun urkuhistoriaa haluan selvittää ja pitää esillä.
Uudenkaarlepyyn seminaarista purettujen Heinrich-urkujen pystytys saatiin taas talven jälkeen käyntiin. Työ aloitettiin kaivamalla säilytyksestä puiset Gedackt-pillit. Ne ovat aivan pienimpiä lukuun ottamatta vanhaa Walckerin tuotantoa. Uuteenkaarlepyyhyn tekemässään urkurakennu... lisää...
Tässä on taas muutama kuukausi vierähtänyt prinsipaalisointia etsimässä. Kuten olen kirjoittanut, Richbornin mallin mukaisissa puisissa principal-pilleissä ilma kuljetetaan keernan kohdalla pakin puolelle tehdyssä syvenyksessä, ja puupillin perusmuodolle tavallinen keernaviiste puuttuu kokonaan.... lisää...
Kun takatukki saatiin kasaan, oli aika syventyä diskanttiprinsipaalin pilleihin. Pillit on tehty Jochim Richbornin 1600-luvun loppupuolen esikuvan mukaan ja niissä on jonkin verran normaalista mallista poikkeava keerna ja äänirako. Keernassa ei ole lainkaan tavanomaista viistettä. Äänir... lisää...
1964/-65 Kangasalan Urkutehdas opus 744 35/III msh+spn I RP C-g31 Tremolo I2 Krummhorn 8'3 Dulzian 16'4 Scharf 2x 1'5 Tertian 2x 1 3/5'6 Waldflöte 2'7 Principal 4' (fas)8 Blockflöte 4'9 Quintaden 8'10 Metallgedakt 8' II HW C-g311 Trompete 8'12 Mixtur 5x 1 1/3'13 Spitzf... lisää...
1979 Kangasalan Urkutehdas opus 992 10/II mek I HW C-g3Principal 8' (uusi)Rohrflöte 8'Principal 4'(fas)Oktava 2'Mixtur 3xII/I II BW C-g3Gedackt 8'Flöte 4'Gemshorn 2'Kvinta 1 1/3'Tremolo P C-f1Subbass 16' I/PII/P Dispositio ja julkisivu: Pentti Pelto, alkuperäi... lisää...
Haapaveden kirkon alttari ja vanhat urut vuonna 1926. Museovirasto Historian kuvakokoelma Inv.nro: HK19790915:86 1896 Petter Lybeck 6/I mek Sormio C-f3Borduna 16 fot B/D (H/c)Principal 8fGemshorn 8fOktava 4fFlöit 4fOktava 2fOkt.koppelTutti Liitejalkio C-g0 Uruissa oli... lisää...
"Noin viisiäänikertainen urkupositiivi" Urkupositiivini hahmon hahmotelma loppuvuodesta 2016. Ulkoasun idea on lainattu Innsbruckin hovikirkon Ebert-urkujen selkäpillistöstä. Siihen on sovitettu 1600-luvun urkujen hengessä ideoituja koristeita. Kuvassa oikealla listaprofiilien luonnoksia. Sa... lisää...
Kokkolanseudun Urkuseura tilasi minulta keväällä 2016 lastenjalkion, joka sijoitettaisiin Kaarlelan kirkkoon. Kun urkuhommia tekee firaapelityökseen, asiat etenevät joskus verraten hitaasti. Touko-kesäkuussa kävin tutustumassa Oulun Karjasillan kirkon uudehkojen Sotkamo-urkujen vastaavaan lastenjal... lisää...
Kevättalvella 2013 innostuin opettelemaan urkujen soittoa yksityisen soitonopettajan johdolla. Alkuvuoden tuskailin harjoittelumahdollisuuksien kanssa: Paikallisen seurakunnan urkupolitiikka on aivan ymmärrettävistä syistä sellainen, että harjoittelemaan pääsee vain virastoaikaan ja vapaa aika täyt... lisää...
1960 Kangasalan Urkutehdas Opus 669 4/I m Urussa on yksi sormio, ei jalkiota, äänikertoja on neljä ja ne on jaettu basso- ja diskanttipuoliskoihin. Fasadia ei ole, pillit ovat kaapin sisällä. Koneisto on mekaaninen. Urun on äänittänyt Reino Ihalainen. I C-f3 Gedackt 8´ Principal 4´ (C-H-roh... lisää...