Opus ykkösen rakennusjärjestykseen tuli mutka, kun sain tietää ostaneeni kevättalvella myynnissä olleet Teijon ruukinkirkon urut. Tein tarjouksen lähinnä edullisen puhaltimen toivossa, kun kunnolliset puhaltimet pikku-urkuihinkin maksavat yli tonnin. Puhallin ja kaupanpäällisiksi tullut positiiviurku on nyt noudettu.

En saanut kuvaa uruista entisessä paikassaan, koska siellä oli jo nostettu uusi digitaalisoitin entisten tilalle, ja nämä odottivat noutajaansa tornihuoneessa. Tässä kuitenkin kuva Teijon Suomen pienimmäksi sanotun kivikirkon parvelta alttarin suuntaan uuden soittimen kanssa. Kirkon on "kiinalaisen paviljongin tyyliin" suunnitellut patruuna Robert Bremer ja se on rakennettu 1829-30. Entiset urut saatiin miehissä nostettua pakettiauton kyytiin ja matka pitkin Suomenmaata pääsi alkamaan.

Urku on melko lailla käyttökunnossa, mutta epävireinen. Nämä ovat nykyvinkkelistä sen pahimman urkujenrakennuskauden, neobarokin tuotos. Pölkkylisteiden ja alimitoitetun ilmansyötön ansiosta tämän aikakauden uruille on kehittynyt huonohko maine. Nyt vain viritellään, soitellaan ja kuulostellaan mitä tästä kaikesta seuraa.