Heinrich-urun ilmananto ja pääpillistö

2023-09-23_00 2023-09-23_01 2023-09-23_02 2023-09-23_04 2023-09-23_06 2023-09-23_08 2023-09-23_09

Uudenkaarlepyyn seminaarin Heinrich-urkujen pystytys eteni kesän aikana sen verran, että pääpillistöltäkin saatiin ulos ensimmäisiä säveliä.

Urkujen vanha Meidingerin tekemä puhallin on toimintakuntoinen, mutta sille piti hankkia uusi moottorinsuojakytkin, koska vanhaa en saanut mukaan. Makasiinipalje viriteltiin toisen kerroksen tasolle, koska lattiapintaa täytyy säästellä. Makasiinissa on kaksi eri paljetta, toinen sormioille ja toinen jalkiolle. Siitä ilma johdetaan pahvisia haitariputkia pitkin ilmalaatikoille, joiden pohjissa on vielä paljelevyt tasaamassa paineenvaihteluita ja määrittämässä lopullista ilmanpainetta.

Pääpillistön ilmalaatikko oli nostettu paikalleen jo viime kesänä, mutta kuten rintapillistössäkin, siinä listetiivisteinä käytetyistä jousikuormitteisista muovihylsyistä suurin osa oli irronnut liimauksistaan. Jotta listeet saatiin toimimaan, piti irronneista rapsutella pois vanhat liimajäänteet ja sitten liimata ne uudelleen takaisin.

Tälle ilmalaatikolle tulee pääasiassa Heinrichin uutena hankkimia pillejä: Holzgedackt 8', Prinzipal 4', Waldflöte 2' sekä Scharf 3-4x. Vain puisessa gedacktissa on käytetty vanhoja Walcker-pillejä.

Pääpillistön järjestykselle ei ole tarvetta tehdä mitään muuta paitsi siirtää viisi gedacktin isointa pilliä takaisin ilmalaatikolle. Tukilla on niille paikat, mutta vanhassa urkukaapissa katto oli tullut vastaan, ja Heinrichin oli täytynyt siirtää pillit kaapin takaseinälle. Nyt se ei enää meitä rajoita.

Pilleistä ja lastulevystä tehdyistä vanhoista pillitukeista puhalleltiin vuosikymmenten pölykerrostumat pois ja ne nostettiin ilmalaatikolle. Gedackt ja principal jäivät vielä tässä vaiheessa odottamaan paikoilleen laittamista.

Kuten listeet ja niiden tiivisteet, on pääpillistön soittokoneisto myös vahvasti aikakautensa ja rakentajansa näköinen. Kaksivartisten koskettimien takapäästä lähtee alaspäin rautalangat, joiden jälkeen veto kääntyy metallisilla vinkkeleillä ensin urkukaapn taakse ja sieltä jälleen ylöspäin.

Koska ilmalaatikon järjestys on sellainen, että isoimmat pillit ovat sivuilla ja lyhimmät keskellä, puolet vaakasuuntaisista vetolangoista menee keskenään ristiin. Nämä on tehty rautalangan sijaan teräsvaijereilla, jotka hankaavat keskiosastaan toinen toisiaan. Kaapin takaseinällä, rintapillistön takana, menee sitten suora ilmalaatikon jakoon tehty rautalankarivi alhaalta ylös pääsormion ilmalaatikon venttiileille.

Sain kiinnitettyä rautalankakoneiston takaisin paikoilleen, mutta sen säätäminen jäi vielä hamaan tulevaisuuteen, kun taas on aikaa ja paukkuja jatkaa pystytystä. Tämä on selkeästi yksi urkujen heikoimmin virheitä sietävä osio, joka ei ehkä optimaalisimmillaankaan voi toimia kovin hyvin. Nyt se on kokenut purkamisen ja kasaamisen, joten on aika ymmärrettävää, että se ei heti ole parhaassa toimintavalmiudessa.


0 Comments: