Päiväkirja

jossa selostetaan noin viisiäänikertaisen puupillisen urkupositiivin rakentamisesta sivupoluille karkaillutta urkuharrastusta.

Artikkeli bordeaux-pillistä

Jo tässä aikaisemmin kerroin pullopillinrakentelukokemuksistani. Tein siis nürnbergiläisen tradition mukaan isoimman kahdeksanjalkaisen gedackt-pillin ja toisen puolet lyhyemmän, mutta muuten samoilla mitoilla ja varustettuna yksinkertaisella "pullonkaulalla", joka saa pillin soimaan oktaavia al... lisää...

Ja taas jyrsitään

Vuoden alussa tein jyrsimelle pöytää. Heti silloin oli tarkoitus jatkaa tekemällä ohjuri, jotta profiileita olisi mahdollista jyrsiä ilman laakeriterää. Huhtikuussa aloitettu ohjuri tuli valmiiksi heinäkuussa kesäloman ensimmäisellä viikolla. Sitten kuitenkin huomasin, että uudenkarhean Tritonin... lisää...

Pullopillin rakentelua

Pullopilli-teemaa on käsitelty Die Hausorgel-lehdessä useita kertoja tällä vuosikymmenellä. Taustalla on havainto siitä, että 30 cm:n pituinen lasipullo soi siihen puhallettaessa oktaavia matalampaa säveltä kuin vastaavan mittainen tukittu urkupilli. Ilmiön aiheuttajaksi on esitetty pullon kapeampa... lisää...

Jyrsinpöytä

Olen jo kauan suunnitellut tekeväni kunnollisen jyrsinpöydän yläjyrsimelle. Onhan minulla ollut pieni vanerinpalaan ruuvattu vanha käsiyläjyrsin, jolla on hyvä tehdä reunaviisteitä ja pyöristyksiä ja mitä kaikkea nyt laakeriterällä pystyy. Kuitenkin oikeassa jyrsinpöydässä pitää olla mahdollisuus m... lisää...

Paljeremontti

Urkupillien kunnollista äänittämistä ja virittämistä sekä tietenkin myös soittamista on eniten haitannut ilmansyöttö, jonka ilmanpainetta tasaavana makasiinina on monilaskoksinen kiilapalje, ja jota syöttää sen alapuolelle sijoitettu jalalla poljettava palje. Tämä yhdistelmä on liitetty ilmalaatikk... lisää...

Teline Cs-puolen pilleille

Kleingedacktin basso-oktaavin C-puolen pillien lisätukki valmistui juhannuksen aikoihin ja sen jälkeen keskityin viimeistelemään alimman oktaavin pillit paikalleen laittamista varten. Cs-puolen pillien kuljetukset ilmalaatikon diskanttisivulle ovat olleet valmiina varsinaisessa pillitukissa, mutta... lisää...

Bassopillit

Kun pillitukin ilmakanavat osalle alaoktaavin pilleistä saatiin tehtyä, oli vuorossa pillien äänittäminen soitettavaan kuntoon. Ohessa kuvakertomusta tulppien kahvojen vuolemisesta, tiivistämisestä ja pakkien kiinnittämisestä. Huulet muotoiltiin jo pillejä kasattessa, joten niille ei tarvinnut enää... lisää...

Bassopillien kanavat

Kolmen ylimmän oktaavin valmistuttua oli jäljellä enää alimmainen oktaavi, jonka pillit eivät mahdu suoraa tukille. Ne on järjestetty 8-jalkaisen gedacktin tavoin niin, että C:stä alkaen joka toinen pilli on soittajasta katsoen vasemmalla ja Cs:stä alkaen joka toinen oikealla. Kanavat diskanttipään... lisää...

Oktaavi lisää pillejä

Kleingedacktin pienimmät pillit sain sointivalmiiksi huhti-toukokuun vaihteessa. Vuolin tulpat ja kiinnitin pakit paikoilleen. Verstaalta tulleiden pillien huulia ja ilmaväyliä täytyy aina vähän siistiä ja yhtenäistää niiden geometrioita, jotta ne saa soimaan kunnolla. Kaikkea ei vieläkään tehty, v... lisää...

Kleingedacktia tukille

Your browser does not support the video tag. Kleingedacktin pillit odottivat varastossa yli kaksi vuotta. Tekovaiheessa niiden tulpat ja pakit jäivät aihioiksi. Pillien soivaan kuntoon saattaminen täytyi nyt aloittaa vuolemalla tulppiin kahvat esikuvan mukaan ja varustamalla ne säämiskätiivistein s... lisää...

Tiivisteitä

Alimman oktaavin pillien kuljetuksia lukuunottamatta Kleingedacktin pillitukki tuli puuvalmiiksi viime vuoden lopulla. Maalasin sen temperamaalilla punaiseksi aiemmin päätettyä värisuunnitelmaa noudatellen: vanhoissa uruissa sisuskalut ovat monesti kirkkaan punaiset. Nyt aloitin tukin paikoilleen l... lisää...

Pillitukkia

Joulukuussa ehdin kaikkiaan neljänä päivänä verstaalle ja se näkyy jo päiväkirjan päivitystiheydessäkin. On hienoa, kun saa välillä jotain valmista aikaiseksi. Pillitukkiin liimattiin kansi ja pieteetillä nysvätyt kanavat peittyivät. Sekin on tavallaan hienoa, kun saa kätkeä jotain viimeisteltyä ja... lisää...

Kuin madonsyömää puuta

Alkusyksystä 2013 näin YouTubessa kiinnostavan videon. Siinä esitellään Barcelonan musiikkimuseon kokoelmiin kuuluva, vasta hiljattain käyttökuntoon restauroitu Hauslaib-klaviurku, joka on tehty Nürnbergissä vuoden 1590 tienoilla. Tuossa pienikokoisessa, mutta monipuolisessa soittimessa on yhdistet... lisää...

Takafasadi

Yli kolme kuukautta meni muissa merkeissä, mutta nyt ehdin pitää viikon loman, jonka aikana löytyi hieman aikaa myös uruille. Joskus huhtikuussa sahailin takafasadin kehyksen puutavaraa ja nyt oli tullut aika loveta osat yhteen. Samalla höyläsin hiomakoneen jäljiltä olevat sivuseinät. Kyllä se va... lisää...

Kaappi edistyy

Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa työpaikassa, jossa työnkuva ja työaika muuttuivat jonkin verran edelliseen työhön verrattuna. Uuden opettelun lisäksi tässä on ollut ja on tulossa kaikkea muutakin ajankulua, joka pitää oivallisesti ajatukset loitolla urkujen rakentamisen jalosta taiteesta... lisää...

Fasadikehyksen tekoa

Viime vuoden lopulla suunnitteluasteelle tullut urkujen julkisivu on talven aikana alkanut realisoitua. Ensimmäinen konkreettinen merkki on julkisivun kehys, jonka puutavaran sahasin mittaansa jo marraskuussa. Jouluvapailla tein sitten kehyksen nurkkiin liitoksia ja nyt tammikuussa sovitin kaarevan... lisää...

Lastenjalkio

Kokkolanseudun Urkuseura tilasi minulta keväällä lastenjalkion, joka sijoitettaisiin Kaarlelan kirkkoon. Jalkiota käytettäisiin apuvälineenä lasten soitonopetuksessa. Kun urkuhommia tekee firaapelityökseen, asiat etenevät joskus verraten hitaasti. Touko-kesäkuussa kävin tutustumassa Oulun Karjasill... lisää...

Opus ykkösen ulkonäkö

Lähes vuosi sitten tein urkuihin uuden nelijalkaisen gedackt-äänikerran vanhan 1500-luvun eteläsaksalaisen mallin mukaan. Kulunut vuosi on mennyt sen paikalleen saattamista valmisteleviin töihin. Loppukesällä ryhdyin piirtämään äänikerran sijoittelua urkuihin, joka osoittautui yllättävän haasteel... lisää...

8' tenorioktaavin ripustus

Gedacktin bassopuolen pillit on sijoitettu kaapin sivuille C/Cs-jaolla. Basso-oktaavin pitkät pillit ovat aivan kaapin sivuseiniä vasten, ja pillit välillä B-h0 on sijoitettu pitkien pillien ja ilmalaatikon väliin ylemmäs ilmalaatikon kannella olevien pillien tasalle, jotta bassopillit voivat soida... lisää...

Gedackt

Urkujeni kahdeksanjalkainen gedackt on jaettu niin, että diskanttipuolisko sijaitsee ilmalaatikon päällä omalla tukillaan ja bassopuolisko on kuljetettu ilmalaatikon molemmille puolille kaapin sivuseinille. Viime postauksessa käsittelin gedacktin bassopuoliskon listeen tiivistystä ja siihen liittyv... lisää...

Pillitukin kiinnitystä

Viime postauksessa kirjoitin urkujen äänityksestä, jonka aloitin nelijalkaisesta avoimesta äänikerrasta. Siinä yhteydessä mainitsin, että tässä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista alkaa etsiä kokonaissointia kahdeksanjalkaisen ja nelijalkaisen välille. Kahdeksanjalkainen gedackt on ollut soittok... lisää...

Pullopilli

Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan. Klaus Zeidlewicz esittelee lehden sivu... lisää...

Hauslaib-gedackt

Nürnbergin Kleingedackt tuli vuodenvaihteen jälkeen äänitystä vaille valmiiksi. Pakkien ja hattujen teossa vierähti yllättävän kauan, kun halusin niihinkin esikuvana olleen äänikerran tunnelmaa. Pillien lopullinen mittaansahaaminen on vielä tekemättä, samoin jalat, hattujen tiivistäminen sekä ilman... lisää...

Kuulumisia pilliverstaalta

Kolme kuukautta mittalistan valmistumisesta, ja nyt jo pääsin pillintekoon. Tässä on kaikki 51 nürnbergiläiseen 1500-luvun lopun tyyliin tehdyn 4' Kleingedacktin pillinaihiota, ylemmissä kuvissa vain sivuseinät liimattuina, alemmassa myös takaseinät paikoillaan. Pakit on tehty koivusta, seinät radi... lisää...

Pillitukin muokkausta

Nelijalkaisen äänikerran pillitukin valmistuttua kävin muokkaamaan joskus hyvin alkuvaiheessa tehtyä gedacktin diskanttipuolen pillitukkia, joka on tehty vanerista. Samalle leveälle tukille oli porattu reiät myös taimmaisen äänikerran pillejä varten. Nyt sahasin äänikerrat erilleen, kun olen saanut... lisää...

Nelijalkaisen pillitukki

Joskus vuosi sitten tein yo. pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti. Olen selvästi riskejä kaihtamatonta yrittäj... lisää...

Tiivisteitä ja pillinjalkoja

Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettua... lisää...

Fleut amabile 4'

Tässä vielä nelijalkaisen äänikerran kaikki pillit tukillaan ilmalaatikolla. Seitsemän alinta pilliä on poikittaisellä tukilla vasemmalla ja kaksi vielä pillitukin oikeassa päädyssä. Kuvassa etualalla molemmin puolin on julkisivuprinsipaalin isoimpia pillejä ja niiden takana gedacktin isoimmat. Ged... lisää...

Pillitukin jyrsintää

Äitienpäiväviikonloppuna pillitukin jyrsintä sai jatkoa. Nyt valmistui seitsemälle alimmalle pillille tarkoitettu poikittainen tukki, joka näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Samoin alempi, varsinainen pillitukki tuli liimatuksi kokoon. Listetiivisteet ja pillinjalat täytyy vielä tehdä, ja pillitukki... lisää...

Pillitukki

Pääsiäisen tienoilla oli pitkästä aikaa mahdollista puuhastella urkujenrakennuksen rentouttavan harrasteen ääressä, ja tulinkin sitten aloittaneeksi kauan suunnitellun pillitukin teon prinsipaalihuilulle. Aikaisemmat tukit tein Teerijärven Paschen-Kiel-uruissa näkemäni kolmikerroksisen mallin mukaa... lisää...

Gedacktin ylimmän oktaavin tekoa

Soittokonsolin teosta pääsin taas rakentelemaan opus ykköstä. Tähän saakka vain joistain lainapilleistä koottu puuttunut mensuurin mukainen gedacktin ylin oktaavi valmistui parahiksi jouluaattona. Muutin ylimmän oktaavin laajuusmensuuria Bormannin ohjeesta vähän ahtaammaksi tehtyäni vertailuja muut... lisää...

Soittokonsolista tuntumaa

Tässä soittokonsoli soittokunnossa tai ainakin enemmän soittokunnossa kuin edellisessä päivityksessä. Jalkiokin tuli midifioitua, vaikka aikaa paloi aivan liian paljon. Soittopöydän kansi jäi ainakin tässä vaiheessa tekemättä, mutta eihän sitä kannella soiteta. Soittotuntuma on kamalan muovinen,... lisää...

VPO-soittokonsoli

Kevättalvella 2013 innostuin opettelemaan urkujen soittoa yksityisen soitonopettajan johdolla. Syksypuolella urkutuntini saivat toivottua jatkoa, ja harjoitussoittimen tarve alkoi olla ilmeinen: tarvittaisiin vähintään kaksimanuaalinen urku täydellä jalkiolla. Oikeastaan ainoaksi budjettitason vaih... lisää...

Huulenjyrsintälaite

Suunnitelmissa on ollut jo pitkään tehdä kunnollinen apulaite puupillin huulien jyrsintään. Huulen veisteleminen käsipelillä on melko työlästä, ja tähän saakka olen tehnyt huulet sirkkeliin ja yläjyrsimeen rakennetuilla vasteilla. Niidenkin jäljiltä on jäänyt viimeistelytyötä vielä melkoisesti. Nyt... lisää...

Italialainen puuprinsipaalisointi

Hyvää Juhannusta. Sen kunniaksi ja vähän muutenkin on jatkunut italialaisen puuprinsipaalisoinnin etsintä. Tein kokeiluita kahdeksanjalkaisen neliöpohjaisen, mutta etuseinää kapeammalla huulella olevan pillin tiimoilta. Huulenleveys on tässä 1/6 vastaavan pyöreäpohjaisen pillin kehästä, ylösleikkau... lisää...

Gedacktin bassopillien mutkia ja muita kiemuroita

Gedacktin tenorioktaavin C-puolen pillitukin sain nyt liimattua ja koeajettua. Samaan syssyyn tein viimein Basso-oktaavin viiden isoimman pillin mutkat, jotta ne sopisivat paikoilleen kaappiin. Samalla kävin uudelleen läpi basso-oktaavin äänitystä. Muutama pilli olikin tähän asti soinut kovin vaime... lisää...

Päivät alkutuotannossa

Pääsin vaihteeksi ottamaan tuntumaa soitinrakentamiseen ihan alkutuotannosta lähtien, kun olin muutamana päivänä kenttäsirkkelillä opettelemassa tukin säteissahaamista. Sahattavana oli sekä kuusta että mäntyä. Tukit olivat harvennushakkuun yhteydessä kaadettuja ja laadultaan melkoisen sekalaisia, m... lisää...

Urkuvapriikki yskähti taas käyntiin

Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Urkuvapriikin toiminta on ollut pari kuukautta lähes pysähdyksissä työnjohdon kiinnostusten suuntauduttua paljolti moninaisille muille elämän välttämättömille aloille. Tämän sivun ulkoasupäivitys on myös työllistänyt yhdistettyä suunnittelu-, työnjohto-, tu... lisää...

Prinsipaalihuilun pikkupillit

Thulén mallia soveltaen tehdyn nelijalkaisen prinsipaalihuilun pienimpiä pillejä väliltä cs2-d3. Kannet pitäisi vielä veistellä. Näiden alla seuraavan alemman oktaavin esiäänitetyt pillit. more...

Fasadiprinsipaalin pillinjalat

Jo toista vuotta olen tiennyt millaiset pillinjalat fasadiprinsipaalille haluan. Ne tulisivat olemaan luultavimmin sorvattu versio Schmalkaldenin Schloss Wilhelmsburgin pillinjaloista. Mikäli jalka ei sorvattuna onnistu, teen esikuvan mukaan neliskanttisina. Nyt sitten kokeilin sorvata ensimmäist... lisää...

Prinsipaalihuilu 4'

Prinsipaalihuilua on nyt valmiina kaksi ja puoli oktaavia, kolmisenkymmentä pilliä. Alimmat pillit on tarkoitus tehdä tilan säästämiseksi tukittuina, ja yläpäähän vielä reilu oktaavi lisää pieniä pillejä. Mielenkiintoista oli tässä vaiheessa huomata, miten isoimmat pillit soivat yllättävänkin "i... lisää...

Rummunrakennusta

Urkujenrakennuksen sijaan päädyin vaihteeksi tekemään rumpua. Tarkoitus oli esittää vanhaa ranskalaista barokkimusiikkia uruilla, oboella ja rummulla. Ongelmana oli se, että sopivaa rumpua ei oikein ottanut löytyäkseen. Halvimmat periodisoittimien rakennussarjat maksoivat useamman satasen ja musiik... lisää...

Pillikokeiluita

Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaa... lisää...

Prinsipaalitukki ja kuulumisia

Teijon urkujen jalkio valmistui syksyn aikana, ja suunnitelmat jalkiokoneistosta myös. Näitä suunnitelmia ei vain päästy toteuttamaan, kun "hankintaosasto" ei ollut muistanut hankkia sopivia materiaaleja. Ehkä onkin hyvä antaa asian hautua vielä, kun sillä ei niin kamala kiire ole. Palasin jatka... lisää...

Jalkio

Jalkionrakentelu on nyt edennyt hitaasti kiiruhtaen niin, että sain koskettimet tehdyksi, hiotuiksi ja pintakäsitellyksi. Käytin perinteistä venelakkakäsittelyä. Lakka perustuu kiinanpuuöljyn ja pellavaöljyn seokseen ja sitä imeytetään puuhun tuoreeltaan useita kertoja. Näin syntyy kaunis ja luonno... lisää...

Jalkiorakentelu

Urkuillan jälkeen olen rakennellut tällaista jalkiota, joka olisi tarkoitus liittää Teijon urkuihin, ja tehdä mahdollisesti myös itsenäinen ilmalaatikko Subbassilla. Täytyy vielä laskeskella, mitä kaikkea käytössä olevaan tilaan saa mahtumaan. Jalkio on vapaamielinen rekonstruktio valokuvan peruste... lisää...

Alakaappi ja palje

Alakaapin konstruoimista. Päädyin tekemään lopulta urkukaapin alaosan tässä vaiheessa. Mikään pöytä ei oikein tuntunut olevan sopiva, kun ilmakanaali palkeilta ilmalaatikolle kulkee kaappien välisen pohjan läpi. Kaappi tehtiin lohenpyrstöliitoksin, kuten huonekalut ennenvanhaan. Päätyjen peilien... lisää...

Kannatinkehät

Sormiokoskettimisto tehtiin kaksivartisena Bormannin ohjeen mukaan. Soittokoneistoon tarvitaan tässä tapauksessa myös työntöpuikko koskettimen takapäähän ja vippa, joka siirtää voiman oikeaan kohtaan ilmalaatikon alle. Jotta ilmalaatikko ja sormiokoskettimisto saadaan toimimaan yhteen, ja jotta soi... lisää...

Venttiiliruuma

Venttiiliruuma tai ilmaruuma rakennettiin kanavakerroksen alle ja se tulee nimensä mukaisesti pitämään sisällään soittoventtiilit. Tein sen vanerista Bormannin ohjeen mukaan ja noin kymmenen senttiä korkeana. Ruuman pohja on ruuveilla kiinni sivuseinissä ja siihen liittyy rima, johon on sahattu... lisää...

Ilmalaatikon kanavakerros

Liimasin ilmalaatikon kanavakerroksen kasaan. Ilmalaatikko on niinsanottu äänikanavalaatikko ja koostuu jokaista kosketinta vastaavasta kanavasta, jonka kautta ilma kulkee pilleihin. Kanavajako on 13,5 mm, mikä on sama kuin tulevan sormiokoskettimiston jako. Näin ei tarvitse tehdä välityksiä liikke... lisää...

Venttiileitä

Nyt alkoi urkujen teko oikein toden teolla. Aluksi on tarkoitus rakentaa ilmalaatikko, sitten sormiokoskettimisto ja palje. Jossain välissä näille täytyy tehdä myös jonkinlainen teline tai kaappi, johon osat saadaan koottua. Ilmalaatikon tekeminen Bormannin ohjeiden mukaan alkoi soittoventtiilei... lisää...

Kokeilupillejä

Loppukesästä ja alkusyksyllä kokeilin urkupillien rakentamista. Ensimmäiset olivat tukittuja, mutta tein myös puisen prinsipaalipillin. Mitat ovat Raphi Giangiulion kotiurkusivulta http://www.rwgiangiulio.com/index.htm, josta edellisessä päivityksessä jo mainitsin. Kirjastosta löytyi pari urkur... lisää...

Mistä kaikki sai alkunsa

Löysin jossain vaiheessa vuotta erään kotiinsa urut rakentaneen kanadalaisen Matthias Wandelin kotisivut http://www.sentex.net/~mwandel/organ/organ.html. Hän oli onnistunut kasaamaan puuosista omaperäisen, mutta soivan pikku-urun. Kun olen aina ollut kiinnostunut puuntyöstöstä, heräsi ajatus alka... lisää...