Piirilevyjen valmistumisen jälkeen oli vuorossa osien juottamista ja jälleen kerran testausta. Yhden levyn valmistuttua piti kytkentää koekäyttää, ja - sen jälkeen kun yksi oli havaittu toimivaksi - kasata loput. Pieniä toiminnallisia häiriöitä ja paljon vianetsintää syntyi paikoitellen huonosti syöpyneistä levyistä, joissa olikin oikosulkuja.

Viisi piirilevyä yhdistettiin toisiinsa lattakaapelilla ja lopulta kaapelin päähän laitettiin liitin, joka sopii aikoinaan jalkiota varten ostetun MIDI-koskettimiston piirilevyn vastaavaan liittimeen. Uusi kytkentä korvaa siis pelkästään vanhan koskettimiston kytkimet ja diodimatriisin.

Minimalistisen pienten lattakaapeliliittimien puristeleminen ei ollutkaan mikään pikkujuttu, ja kiinalaisesta laadusta tahi kaapelien ja -liittimien yleisistä ominaisuuksista johtuen liitoksista tuli mekaanisesti todella heikkoja. Niitä siis monen yrityksen ja erehdyksen kautta korjailtiin, mutta lopulta kasassa oli toimiva elektroniikka, jolla äänet saadaan soimaan magneettia kytkinten viereen vietäessä.