Jyrsinpöytä

Olen jo kauan suunnitellut tekeväni kunnollisen jyrsinpöydän yläjyrsimelle. Onhan minulla ollut pieni vanerinpalaan ruuvattu vanha käsiyläjyrsin, jolla on hyvä tehdä reunaviisteitä ja pyöristyksiä ja mitä kaikkea nyt laakeriterällä pystyy. Kuitenkin oikeassa jyrsinpöydässä pitää olla mahdollisuus myös vasteen ja kelkan käyttöön, jotta isommatkin kappaleet saa pidettyä kurissa.

Kaupan jyrsinpöydät maksavat apuvehkeineen vaikka ja mitä, ja periaatteessa kyse on kuitenkin vain hyvin yksinkertaisesta systeemistä, joka on ihan mahdollista rakentaa itse. Netistä löytyy monia vastaavia projekteja amerikan kielellä ja muutama suomeksikin, esimerkiksi JE-nettiverstaan sivulta tämä: https://www.je-nettiverstas.fi/blogi-puutyokalut-puuntyoston-tekniikat/jyrsinpoytaprojekti-triton-kreg.html

Sain viimein aikaiseksi alkaa metsästää sopivaa inserttilevyä Tritoniin, jonka hankin jo pari vuotta aikaisemmin. Jyrsin on ollut todella vähällä käytöllä, koska se hankittiin nimenomaan pöytäkäyttöön 12mm ja puolen tuuman istukoiden takia, ja verstaalla ei muutenkaan ole ehtinyt viettää aikaa. Jotain löhenpyrstöjä olen sillä ajellut käsikäytöllä ja se vaikuttaa oikein jämäkältä. Inserttilevy on pala kovaa levyä (muovia, alumiinia, korkeapainelaminaattia..), jossa on sopivat reiät koneelle ja johon jyrsin ruuvataan kiinni. Inserttilevyllä puolestaan on mahdollista kiinnittää jyrsin pöytään niin, että sen säätö ja huolto on helppoa. Levyn voi myös tehdä itse, mutta kaikkeen ei yksi ihminen ehdi ja joskus olisi mukava päästä käyttämään tekemiään laitteita, ei vain rakentamaan niitä. Sopiva inserttilevy löytyi ja tuli perille jo välipäivinä.

Vuoden viimeisenä arkipäivänä onnistuin löytämään lopettavasta keittiökaappifirmasta palan Iki-levypintaista kosteussuojattua keittiön työtasoa. Jatkajalle oli tullut ero, ja koko firmankin olisi saanut ostaa, mutta tällä kertaa tyydyin vähempään. Eesittelykäytössä ollut 90-senttinen pätkä lähti ihan kohtuullisella hinnalla. Samana iltana taso olisi kyllä luultavasti löytynyt roskalavalta, halli kun kuulemma piti tyhjentää vuoden vaihteeseen mennessä. Mutta sain tarvitsemani levyn ja olin asiain tilaan melko tyytyväinen. Lastulevytasoa en välttämättä hankkisi keittiööni, mutta jyrsinpöydäksi se on oikein hyvä kestävän sekä luistavan laminaattipintansa takia.

Tason keskelle piti jyrsiä inserttilevylle sopiva aukko. Minulla ei sattunut olemaan valmistajan suosittelemaa 38-millistä (1,5") oksaporaa, joten jouduin soveltaa kulmien pyöristykset. Aukon jyrsiminen oli vartin homma, mutta inserttilevyn muotoisten sopivien vasteitten tekoon meni koko päivä. Siitä huolimatta jyrsiessä oli pari vähältä piti -tilannetta, mutta kummat mutkat saatiin onneksi piilotettua kohtalaisen hyvin. Vieläkin kauemmin siis olisi kannattanut käyttää ohjurien tekemiseen.

Lastulevyä kun työstää, syntyy pahan hajuista pölyä. Mieluummin käsittelisin oikeaa puuta. Mutta käsitelläkseen oikeaa puuta täytyy tässä tapauksessa käsitellä ensin lastulevyä, ei muu auta. Lopulta inserttilevyssä oleva jyrsin istui paikalleen ja sain tarvittavat ruuvit ja niiden vastamutterit kohdistettua paikoilleen.

Tritonissa on se hyvä ominaisuus, että sen korkeudensäätömekanismiin kuuluu veivi, jolla korkeutta voidaan säätää pöytäkäytössä. Ei siis tarvita erillistä hissiä jyrsimeen. Tritonissa on myös huono ominaisuus. Se on kolmisenkymmentä senttiä pitkä vankka kierrejousi, jota tarvitaan käsikäytössä, mutta joka pitää irrottaa siinä vaiheessa, kun jyrsin asennetaan pöytään.

Luin käyttöohjeen, mutta siitä huolimatta onnistuin päästämään jousen niin irti, että se ampui suoraan päin silmiä. Onneksi välissä oli silmälasit. Tässä tapauksessa selvittiin säikähdyksellä, kipeällä silmällä ja rikki menneillä laseilla. Kaiken tämän kohelluksen jälkeen sain uuden jyrsinpöydän avustuksella jyrsäistyä pienen pätkän profiilia puuhun. Seuraavana on vuorossa silmälasien hankintaa. Sitten pitäisi vielä tehdä säädettävä ohjuri, jossa on pölynpoistoliitin sekä pöydänkannelle joku jalusta.


0 Comments: