Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pillien identifioinnin kanssa ongelmia, koska Pollensin ja Ayatsin listojen merkinnät ovat erilaisia.

Luettuani lisää – rivienvälejä ja alaviitteitä – huomasin vielä sellaisen asian, että Pollens mainitsee Barcelonan pillejä siirretyn puoliaskelta ylös vain yksiviivaiseen g#:een asti. Lisäksi hän mainitsee, että pillit h, e1, f1, a1 sekä a2 ovat uudempia ja ne on tehty päärynäpuusta, kun alkuperäisten materiaalina on pähkinä- ja vaahterapuu. Nämä uusittujen pillien sävelkorkeudet eivät kuitenkaan ole joka kohdassa ihan samat kuin mitä puuttuvat pillit Pollensin antamassa mensuuritaulukossa. Syynä voisi olla, että puuolisävelaskelen siirto olisi haksauttanut nimeämään pillit puolisävelaskeleen "väärään suuntaan". Ei tämäkään tosin ole ihan aukoton teoria. Toukokuun postissa ihmettelemäni a2-pillin mukanaolon Pollensin mittalistassa tämä ainakin selittää.

Nyt joka tapauksessa sain noilla tiedoilla Ayatsin (nykytilanteen mensuuritaulukko) mittatiedot verrannollisiksi tai ainakin entistä verrannollisemmiksi Pollensin tietoihin. Tässä alkaa olla se raja, mihin asti pääsee mittaamatta itse pillejä ja tekemättä niistä omat havainnot.

Ylläolevassa kuvaajassa on harmaalla Pollensin laajuusmensuuri New Yorkin (ympyrä) ja Barcelonan (rasti) soittimista sekä Ayatsin Pollensin tiedoilla rekonstruoitu alkuperäinen Barcelonan (neliö) laajuusmensuuri. Näiden lisäksi keltaisella on piirretty kolmen mittalistan perusteella lasketun keskiarvon kuvaaja, jota on parissa kohtaa myös hieman oikaistu (katkoviiva). Mustalla piirretty kuvaaja on graafinen oikaisu keskiarvomensuurin perusteella.

Mielenkiintoisin yksityiskohta, joka näiden kolmen mittalistan perusteella kuvaajissa näkyy, on mensuurin nopeahko laajeneminen yksiviivaisesta c:stä ylöspäin. Tämä laajeneminen rauhoittuu oktaavin puoliväliin päästäessä. Aivan varmoja laajenemisen jatkumisesta ei voida olla, koskapa New Yorkin mittalistasta puuttuvat pillit väliltä gs1-d2, mikä vääristänee tulosta. Mikäli tämä laajeneminen on totta, voisi sitä selittää urkurakentajan halulla vahvistaa oikean käden melodiaääntä. En tosin ihan varmasti osaa sanoa, kuuluuko tämänvertainen laajeneminen kovinkaan selvästi soitossa.

Nyt lasketun keskiarvon perusteella oli mahdollista tehdä mittalista, jolla voi ryhtyä pillintekoon. Sehän se tässä kuitenkin sitä jännintä touhua on.