1984 Arno Pelto & Pentti Pelto 3/I mek I C-c3Regal 8'Gedackt 4'Principal 2' Soittimen on suunnitellut Kangasalan Urkutehtaan teknillisenä johtajana 1970- ja 80-luvuilla pitkään vaikuttanut Pentti Pelto.(1) Varmaankin tämän johdosta positiivin ulkoasu ja tekniset yksityiskohdat... lisää...
Urku- ja kirkkogalleria
Info
Urkumatrikkelin tietojen perusteella uruista ei välttämättä saa kovinkaan hyvää kuvaa, etenkään jos ei tunne rakennusajankohtana urkujenrakennuksessa vallinnutta ihanne- ja ajatusmaailmaa. Mikäli haluaa ymmärtää urkuja syvemmin, on muilta kuultujen näkemysten ohella tarpeen tutustua itse mahdollisimman laajasti erilaisiin urkuihin.
Esittelen tällä sivulla suomalaisia urkuja sen mukaan, missä kotimaanekskursioilla tulee pysähdeltyä ja ovet ovat auki urkujen tutkimiselle. Arkkitehtina minua kiinnostavat myös kirkot urkujen sijoituspaikkana sekä urkujen rakentamiseen liittyvä tekninen, arkkitehtoninen ja musiikillinen problematiikka.
Suomessa on nykyään käytössä olevia urkuja noin 1400 kpl, ja yli 800 ennen vuotta 2006 rakennettua urkua on jo romutettu tai muuten tuhoutunut (Asko Rautioaho: Suomen urut 2006), joten harrastetta riittää.
Kärsämäki, kirkko 1901
1901 B.A. Thulé 1/I mek M C-f3 Principal 8´ Suboktav Superoktav Polvipaisutin Kärsämäen kunta hankki vastavalmistuneelle kirkonkylän kansakoululle nämä pienet B.A. Thulén verstaan rakentamat ns. "koulu-urut" 11.12.1901. Saman kuun 4. päivänä valmistuneet urut maksoivat 630 mk. Koulu... lisää...
Helsinki, Seurasaari 1875
1820 Johan Lindström tai 1875 Carl Erik Böling 6/I mek Sormio C-c3 BORDUNA 16FOT PRINCIPAL 8FOT GEDACKT 8FOT OKTAVA 4FOT QUINTA 3FOT OKTAVA 2FOT Liitejalkio C-d1 Seurasaaren ulkomuseoalueen pystytysaikoina tuotiin museon kirkkoon urut. Ne olivat peräisin Vanaja... lisää...
Halsua, kirkko 1908 †
Halsuan kirkon vanhat urut vuonna 1926. Museovirasto Historian kuvakokoelma Inv.nro: HK19790915:100 1908 Lahden Urkutehdas 2/I pn Sormio C-f3Principal 8´ Salicional 8´ Erään tiedon mukaan myös kolmas äänikerta(1) Oktaavikoppeli todennäköisesti Liitejalkio?Vastaavien säilyneiden... lisää...
Luoto, kotiseutumuseo 1876
1876 Anders Finnäs? 3/I mek Sormio C-f3 Gedackt 8' Principal 4' Flöjt 2' Liitejalkio C-H Urkujen sormiokoskettimiston yläpuolella olevassa lasilla suojatussa nimikilvessä lukee "Anders Finnäs, Tavastehus & Hätilä, 1876".(1) Urkujen rakenne on hyvin samanlainen kuin Anders Thulén saman a... lisää...
Oulu, OAMK luokka 3640 2005
2005 Soitinrakennus Arno Pelto 10+2/II mek IPrincipal 8´Konsertflöte 8´Flûte harmonigue 8´*Oktava 4´Oktava 2´I/4´II/ITremolo (koko uruille)Calcant (puhallin) II lisää...
Teerijärvi, kotiseututalo
Villi Markusbacka vai B.A Thulé 1/I mek sormio 8'? Rautioahon matrikkelin mukaan "Teerijärven kylämuseossa on Villi Markusbackan 1800-luvulla tekemät yksisormioiset urut". Nämä urut ovat Teerijärven Heimsjön-järven rannalla sijaitsevassa kotiseututalossa. Kun satuin paikalle, museo oli juur... lisää...
Savonlinna, Tuomiokirkko 2010
2010 Henk Klop 3/I mek sormio C-f38'4'P (4') Liitejalkio C-d1 Sormiota on mahdollisuus transponoida ainakin puoli sävelaskelta sekä ylös että alas. Jalkiota ei kuitenkaan voi transponoida, jolloin se soi eri korkeudelta sormion kanssa. Tavallisen 8,4,2 -disposition sijaan pri... lisää...
Vantaa, Pyhän Laurin kappeli 2011
2011 Urkurakentamo Veikko Virtanen 5/I mek Sormio C-g3B/D Dubbelflöjt 8 fot (C-H? komb.Ged)D Gamba 8 fotB/D Gedacht 8 fot B/D Flöjt amabile 4 fot B/D Rohrflöjt 4 fotOctavkoppel (diskantti, polkimena) Liitejalkio C-f1 Pienen salin urut on rakennettu Anders Thulén kamariurku... lisää...
Oulu, Tuomiokirkon krypta 1961
1961 Jehmlich-Fazer 4/I mek I-sormioGedackt 8´Rohrflöte 4´Principal 2´Quinte 1 1/3´ Liitejalkio C-d1 Tämä nykyään tuomiokirkon kryptassa oleva positiiviurku hankittiin musiikkijuhlia varten keskusseurakuntataloon, josta se samana vuonna siirrettiin Hintan seurakuntataloon. Hin... lisää...
Kokkola, Kaupunginmuseo 1870-luku
1860-luku Gustav Backlund opus 10 2/I mek Sormio E-c3 Gedackt 8´ Fleut 4´ Rautioahon matrikkeli tietää, että nämä urut ovat peräisin Alavetelistä ja ne on tehnyt sikäläinen puuseppä ja sorvari Gustav Backlund (1818-92) mahdollisesti 1870-luvulla. Äänikertanimiä ei ole, ja rekisterikoneisto... lisää...