1979 Kangasalan Urkutehdas Opus 990 11/II mek

Kakkossormio on paisutuskaapissa, ja pillistöt on sijoitettu päällekkäin. Jalkion isot pillit seisovat vapaasti urkujen takana ja osa on kaapin alaosan sisällä. Näillä uruilla on kaappinsa puolesta dispositioltaan vaatimattomampi sisarsoitin (1978, opus 979) Espoon Otaniemen kappelissa. Urkujen hankinnan yhteydessä oli ilmeisesti paineita ahtaa urut mahdollisimman pieneen tilaan. Näin ainakin muisteli silloinen kanttori. Näiden urkujen virittäminen onkin melko työlästä, koska toisen sormion ilmalaatikko ja siis myös kieliäänikerrat sijaitsevat kaapin taakse tehdyn viritysparven tasolla. Yläilmoissa täytyy kyykistyä, jotta kaapin sisälle näkee. Julkisivun ja disposition on suunnitellut Pentti Pelto. Urut äänitti Pekka Vuori. Hinta 176.365mk.

Vetelin seurakunnan historia kertoo, että urut piti alkujaan sijoitettaman vasta rakennetun seurakuntatalon soittimeksi. Kun seurakuntatalon suunnitelmaa jouduttiin pienentämään Kirkkohallituksen vaatimuksesta, jäi kustannusarvioon varattua rahaa urkuhankintaa varten. Kangasalan urkutehdas tarjosi kymmenäänikertaiset urut 170.000 markan hinnalla, mutta lisäsi neuvottelujen jälkeen tarjoukseen vielä yhden äänikerran. Kauppa päätettiin 29. toukokuuta 1978. Seurakuntataloon urkuja ei kuitenkaan koskaan asennettu, vaan sopivammaksi sijoituspaikaksi katsottiin kirkko. Joku on joskus puhunut, että urkuja ei olisi saatu mahtumaan seurakuntatalon saliin, koska se oli niin matala. Seurakuntatalolle ostettiin flyygeli. Urut valmistuivat vuoden 1979 keväällä. Koska uusi soitin oli rakenteeltaan mekaaninen, sen tiedettiin olevan vähemmän arka kirkon lämpötilan vaihteluille ja pysyvän vähemmällä vaivalla soittokunnossa kuin vanhat pneumaattiset. Uusien urkujen myötä ja varmaan myös innokkaan kanttorin toimesta seurakunnassa alettiin järjestää vuosittain kirkkomusiikkiviikkoja. Näin kirjoittaa Matti Tunkkari Vetelin seurakunnan historiakirjassa.

23.12.2010