1979 Kangasalan Urkutehdas opus 992 10/II mek

Dispositio ja julkisivu: Pentti Pelto, alkuperäinen äänitys: Antti Alajoki.(1) Purkaminen ja uudelleenpystytys: Sotkamon Urkurakentajat Oy.

Nämä urut tehtiin alun alkaen Nokian Keskusseurakuntatalolle, joka rakennettiin vuonna 1979. Sisäilmaongelmien vaivaama seurakuntatalo sai purkuluvan vuonna 2019 (2), ja toimivat urut vapautuivat muualle siirrettäviksi. Revonlahden edelliset yksisormioiset Kangasala-urut (op 838/1969) oli tarkoitus korvata Pattijoen entisillä Tuomi-uruilla (op 33/1977)(3), mutta hanke ei toteutunut.

Nokian urut siirsi Revonlahdelle Sotkamon Urkurakentajat. Pystytys alkoi kesäkuun alussa 2021, ja urut vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuussa.(4) Samalla lisättiin Principal 8'. Koko urkujen äänitystä on mahdollisesti tarkoitus vielä muokata paremmin uuteen tilaan soveltuvaksi.(5)

Urut on sijoitettu entisten paikalle kirkon pohjoiseen ristisakaraan käytävän länsipuolelle. Soittimena nämä urut edustavat perusluotettavaa Kangasalan loppuvaiheen tuotantoa, jota tuskin soittamalla saa rikkoutumaan. Rakenne sietää myös melko hyvin ilmankosteuden vaihteluita, joten urut pysyvät soittokunnossa luultavasti ympäri vuoden sen enempää säätämättä. Musiikillisesti urku soveltuu hyvin tavanomaisen, joskin pienimuotoisen, urkumusiikkirepertuaarin esittämiseen ja seurakuntalaulun säestykseen. Kaappi on noin puolitoista metriä leveä, metrin syvä ja kolmisen metriä korkea. Tätä peruskonseptiltaan pieneen tilaan mahtuvaa urkutyyppiä tehtiin lukemattomia kappaleita ympäri maata ulkoasua ja dispositiota hieman varioiden.

Paisutuspillistö on sijoitettu heti soittopöydän yläpuolelle, ja paisutusluukut aukeavat julkisivuun. Pääpillistön ilmalaatikko on kaapin yläosassa paisutuspillistön yläpuolella, ja sen pisimmät pillit kaapin sivuilla paisutuskaapin molemmin puolin. Uudet prinsipaalipillit on mahdutettu kaapin sisälle ja niiden tieltä on täytynyt siirtää tukittuja puupillejä urkujen takaseinään kaapin ulkopuolelle. Pillit kuulostavat olevan avoimia ihan alimpiin säveliin saakka. Rekisteritappi uudelle äänikerralle on saatu sormiokoppelilta, jolle on aikaisemmin ollut sekä tappi että poljin. Jalkion Subbass on kytketty ilmalaatikkoon konduktiputkilla ja se seisoo urkujen takana kahdessa rivissä. Näiden pillien päällä urkujen takaseinässä on hylly pääpillistön virittämistä ja huoltoa varten. Tässä urkutyypissä ei tavallisesti ole erillistä paljetta, vaan ilmalaatikoiden pohjien paljelevyt toimivat paineentasaajina. Puhallin on sijoitettu erilliseen laatikkoon urkukaapin ulkopuolelle. Puhaltimeen näyttäisi siirron yhteydessä olevan asennettu taajuusmuuttaja säätämään ilmanpainetta.

Alkuperäiseen konseptiin kuului pääsääntöisesti kahdeksanjalkaiset huiluäänikerrat molemmilla sormioilla. Normaalikorkuista avointa äänikertaa ei tämän kokoisissa uruissa katsottu yleensä tarpeelliseksi. Principal on nelijalkainen, ja prinsipaalplenon rakentamiseksi samalla sormiolla on myös Oktava 2' sekä kolmikuoroinen Mixtur. Toinen sormio on enemmän soolokäyttöön tarkoitettu ja sisältää huilumaisempia sävyjä. Tuon ajan urkujenrakennuksessa pyrittiin siihen, että jokaisella pillistöllä on oma prinsipaaliäänikertansa, mutta tämä urku näyttäisi siinä mielessä olevan poikkeustapaus, mikäli kvinttiä ei lasketa prinsipaaliäänikerraksi, ja siis kompromissisoitin siinä mielessä. Urkujen jalkio on tyypillisen vaatimaton.

Tuon aikakauden urkujen äänitys ei ole mikään kovin tukeva, joten yläsävelisyyteen taipuva sointi voi tuntua pitemmän päälle rasittavalta. Pieni ja vähän kaikuva puukirkko on myös haastava akustinen ympäristö uruille. Nyt lisätty kahdeksanjalkainen prinsipaali tähtää alkuperäistä leveämpään sointikuvaan, kuten myös äänityksen muokkaaminen. Mahdollisia "tyylin mukaisia" laajennuksia tässä urkutyypissä voisivat olla jalkion kasvattaminen, joka tehtiin monesti vain jatkamalla Subbassia oktaavin verran yläpäästään ja kombinoimalla samoista pilleistä Gedackt 8', sekä kieliäänikerta jommalle kummalle sormiolle.

Urkukaappi on alkuperäisessä asussaan kokonaan puupinnalle jätettyä mäntyä ja mäntyviilulla päällystettyä kimpilevyä. Vanhastaan kirkkojen kiinteät sisustukset on ollut tapana maalata, mutta urut tuntuisivat sopivan Revonlahden kirkon vanhaan sisustukseen tällaisenaan varsin mainiosti. Ne erottuvat selkeästi omana kerroksenaan, mikä tässä tilanteessa toimii paremmin kuin maalattu kaappi.

Kirkko 1775

31.()

VIITTEET

1 Rautioaho 2007, 241

2 https://yle.fi/uutiset/3-10932265 (18.4.2022).
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1389887 (18.4.2022).

3 Pattijoelle hankittiin muutama vuosi sitten uudet käytetyt urut Hollannista.

4 https://www.siikajokilaakso.fi/revonlahden-kirkkoon-uudet-uusvanhat-urut-sopiva-s/3661629 (18.4.2022).
https://www.siikajokilaakso.fi/revonlahden-kirkko-sai-uudet-urut-kirkon-suosion-k/3978687 (18.4.2022).
https://www.siikajokilaakso.fi/revonlahden-kirkon-uudet-urut-vihittiin-kayttoon-v/3992111 (18.4.2022).
Raahen seurakunnan Facebook-päivitys 17.9.2021 (18.4.2022).

5 Urkuprojektin valvojana toimineen Christian Ahlskogin sähköpostiviesti tämän kirjoittajalle 9.8.2021.

18.4.2022
Kuvat 25.7.2021