Teoria

sivu : previous_img  1 / 2  next_img

Taanilan urkuhistoria ja kilpailukykyloikka

09.08.2016

Kleopatrasta Juha Sipilään. Luento Vetelin lukion salissa 7.8. klo 14
Urkumusiikin lumo ja kilpailukykyloikka. Konsertti kirkossa 7.8. klo 19

Hannu Taanilaa on muistaakseni jossain yhteydessä hieman ilkeämielisestikin luonnehdittu DDR:n kansanpuistoon unohtuneeksi vanhaksi kovaääniseksi. Tämä Organum-seuran kunniajäsen, Yleisradion pitkäaikainen, nykyään eläkkeelle jäänyt toimittaja, tarjosi Vetelin ensimmäisten irtanaisviikkojen tilaisuuksissa viime sunnuntaina urkuhistoriaa omalla höystöllään. Paikallisessa elämänmenossa ainutlaatuista luentoa oli tullut todistamaan viitisenkymmentä kuulijaa yli kirkkokunta- ja puoluerajojen, illan konsertissa väkeä oli ollut vielä reilusti enemmän. Kertoneeko tämä sitten jotain maamme hengellisestä tilasta, nykypolitiikasta, musiikin voimasta vaiko Taanilasta itsestään, jääköön itse kunkin pohdittavaksi. Hänen kiinnostava kiertojuoksunsa vilisti postmodernin helponoloisesti halki urkuhistorian vuosisatojen. Mutta niin se on mentäväkin, kun kyseessä on niin pitkä ja monipolvinen historia ja kun kyseessä on Hannu Taanila.

Kesäretki Kangasalle

29.07.2016

Kiireisestä kesästä johtuen tämä päiväkirjamerkintä ilmestyy vasta syksyllä.

Kuten jo monesti aikaisemmin on käynyt ilmi, rakenteilla olevien urkujeni avoimen prinsipaalihuiluäänikerran esikuvana on ollut Anders Thulén 1800-luvun puolivälin kamariurkujen nelijalkaisen huilun mensuuri. Rakentamani äänikerta on ollut viimeistä silausta vaille soittokunnossa jo jonkin aikaa, mutta minulle ei tähän mennessä ollut tarjoutunut tilaisuutta päästä kuulemaan Thulén alkuperäisen äänikerran sointia. Minua on askarruttanut, kuinka samanlainen sointi tekemissäni pilleissä on verrattuna originaaliin, ja miten tehtyjen pillien äänitys kannattaisi viimeistellä.

Alkukesästä sain Pentti Pellolta ystävällisen kutsun tulla Kangasalle tutustumaan paikallisessa kotiseutumuseossa säilytettäviin kamariurkuhin, jotka on tehty evankelisen herätysliikkeen perustajalle F.G. Hedbergille. Heinäkuun lopulla saatiin aikataulut sopimaan, ja tein reissun Pirkanmaalle.

Kun kirkko palaa

26.03.2016

Eilen lankalauantain iltana puoli yhdeksän aikoihin sain epätodelliselta tuntuvan puhelinsoiton Ylivieskasta: kirkko palaa. Tuossa vaiheessa palohälytyksestä oli kulunut tunnin verran, ja kirkon torni oli jo romahtamassa.

Palokunta oli hälytyksen jälkeen muutamassa minuutissa paikalla, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Kuivaputkisprinklausta, jolla kirkon ullakkoa on tarkoitus palotilanteessa kastella, ei saatu käyttöön, koska ilmeisesti tulen kuumuus esti menemästä seinänvierustalle. Palon ajankohta ja nopea kehittyminen viittaavat tuhopolttoon. Yksi teosta epäilty saatiin kiinni samana iltana ja hän myös alustavasti myönsi sytyttäneensä palon.

Pullopilli

10.02.2016

Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan.

Klaus Zeidlewicz esittelee lehden sivuilla 47-48 juomapulloefektiä ja sen soveltamista urkupilliin. Hän on tehnyt sen havainnon, että pulloon puhallettaessa syntyy matalampi ääni kuin mitä pullon fyysinen pituus antaisi olettaa. Hänen mukaansa pohjasta suuhun mitattuna 30 cm (1') pituinen lasipullo soi pienen c:n korkeudella, mikä tarkoittaa että pullo soi oktaavin alempaa kuin saman mittainen tavallinen tukittu urkupilli. Pienten urkujen rakentajalle tämä avaa kiinnostavia näkymiä, onhan 16' Subbass yleensä sekä suuritöisin että tilantarpeensa takia myös vaikeimmin sijoitettava äänikerta kotiuruissa.

Hauslaib-gedackt

11.01.2016

Nürnbergin Kleingedackt tuli vuodenvaihteen jälkeen äänitystä vaille valmiiksi. Pakkien ja hattujen teossa vierähti yllättävän kauan, kun halusin niihinkin esikuvana olleen äänikerran tunnelmaa. Pillien lopullinen mittaansahaaminen on vielä tekemättä, samoin jalat, hattujen tiivistäminen sekä ilmankuljetusten viimeistely jalasta huuleen. C-pillit viimeistelin sointikuntoon, ja kyllä tulokseen voi olla minusta aivan tyytyväinen.

Suomalaisia kotiurkurakentajia

05.01.2016

Urkujenrakennusvuosi 2015 on ollut vaihteleva. Paljon enempään sitä vuoden alussa kuvittelee ehtivänsä kuin mitä vuoden lopussa huomaa saavuttaneensa. Siinä se nuoruus hupenee tasapainoillessa mielenkiintoisen elinkeinon, mielenkiintoisten harrastusten ja muun elämän välillä. Tänä vuonna olen oikeastaan saanut kiitettävän paljon aikaa harrastuksille. Ja onpa kuluneena vuonna urkujenrakennuksenkin asia mennyt eteenpäin.

Vuoden lopussa tapahtui sellainen mukava asia, että tämä harrastukseni pääsi esille saksalaisen ja luultavasti maailman ainoan kotiurkujen rakentamiseen erikoistuneen Die Hausorgel-aikakauslehden vuoden 2015 numerossa.

Täydentävä regaalipäivitys

07.11.2015

Tässä vielä toinen täydentävä päivitys koskien Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön urkuja. Kuvassa oppilaitoksen 1992 hankittujen Verschueren-urkujen kakkossormion Dulciaan 8vt, jonka kaikutorvet ovat jo vähän regaalia pidempiä. Oikeanpuoleisessa kuvassa pienin, kolmiviivaista g:tä soiva pilli avattuna.

Suuri regaalipäivitys

17.10.2015

Kieliäänikerroista intoutuneena, ja kun muutenkin asiaa sinne suunnalle oli, kävin tutustumassa Sibelius-Akatemian Kuopion osaston harjoitusurkuihin. Mainittu kohde on Suomessa yksi parhaita, mikäli haluaa perehtyä erilaisiin lyhytkaikutorvisiin kieliäänikertoihin yhdellä kertaa.

Hauslaib-mensuurista

12.09.2015

Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pillien identifioinnin kanssa ongelmia, koska Pollensin ja Ayatsin listojen merkinnät ovat erilaisia.

Lisää Barcelonan mensuuria

03.05.2015

Tässä Barcelonan laajuusmensuuri Pollensin mukaan. Se on piirretty edellisen postin kuvaajien kaveriksi mustalla. Mittataulukossa mainitaan, että vain alkuperäiset pillit on kirjattu. Pillit näyttäisivät ensimmäisten arvojen perusteella olevan myös alkuperäisessä positiossaan.

Barcelonan ja New Yorkin mensuureista

29.04.2015

Sain hankittua edellisessä postissa mainitun New Yorkin Met-museon säilyneiltä äänikerroiltaan tiettävästi muuttamattoman Hauslaib-klaviurun pillimensuurit. Ne löytyvät kirjasta Das österreichische Cembalo: 600 Jahre Cembalobau in Österreich: im Gedenken an Hermann Poll aus Wien (1370-1401), jossa on Stewart Pollensin kirjoittama artikkeli tästä soittimesta. Kirja on valtavan laaja ja maksaa julkaisijan verkkokaupassa monta sataa. Sain kaikeksi onneksi tilattua sen kirjaston kaukolainana.

Hauslaib-gedacktin rekonstruointia

22.03.2015

4' Hauslaib -gedacktin rekonstruoimisprojekti etenee. Tässä jo aiemmissa postauksissa kuvatun äänikerran laajuusmensuuri verrattuna Töpferin normimensuuriin ja nykyisten pillien mittalistan perusteella laatimani rekonstruktio alkuperäisestä tilanteesta. Äänikerta on hyvin ahdas, ahtaimmillaan lähes -20 HT alle Töpferin.

Barcelonan Hauslaib-klaviuruista virtuaalinen äänipankki

27.12.2014

Loppuvuosi on mennyt urkujenrakennuksen sijaan tiiviisti muilla elämänaloilla. Sain vietyä opiskeluni päätökseen, joten ehkä tulevaisuudessa jää jopa entistä enemmän aikaa harrastuksille. Ilokseni huomasin, että tämän vuoden jälkipuoliskolla kovasti kohkaamistani Barcelonan Museu de la Músican Hauslaib-klaviuruista on hiljattain julkaistu myös Hauptwerk- tai GrandOrgue ohjelmissa toimiva äänipankki.

Kiinnostavia pikkupositiiveja vol.2

13.11.2014

Hauslaib-klaviurun ohella toinen pieni positiivi, jonka mensuureja olen viime aikoina selvitellyt, on Gottlieb Näserin vuonna 1734 tekemä ja sitä säilytetään Nürnbergin museon soitinkokoelmassa. Pieneen laatikkoon rakennetussa kannettavassa positiivissa on 5 ja puoli äänikertaa ja ahtaat mensuurit. Hyvin samanlainen positiivi on myös Berliinin musiikkimuseossa.

Hauslaib-koepillit

01.11.2014

Hauslaib-projektin, josta jo aiemmin syksyllä kerroin, kolme (G, c0 ja c1) 4´ tukitun äänikerran koepilliä on kasassa. Huuli näissä on erikoisen jyrkkä, mutta en katsonut ainakaan tässä vaiheessa olevan syytä muuttaa rakennetta, joten veistin huulista esikuvan mukaisia. Mensuuritaulukossa ei ole kuin pillin pohjamitat sekä huulen leveydet ja korkeudet, joten muut mitat täytyy päätellä valokuvien perusteella. Pillejä on lisäksi siirretty puolisävelaskelen verran ylöspäin.

blogikirjoituksia : 19
sivu : previous_img  1 / 2  next_img
Powered by CMSimpleRealBlog