Himanka, kirkko 1981

1981 Kangasalan Urkutehdas opus 1024 17/II mek

I C-g3
Principal 8´
Rohrflöte 8´
Oktava 4´
Spitzflöte 4´
Blockflöte 2´ (1961)
Sesquialtera 2x
Mixtur 4-5x
Trompete 8´
II-I

II< C-g3
Gedackt 8´
Koppelflöte 4´
Principal 2´
Spitzkvinta 1 1/3´
Scharf 3x
Schalmei 8´
Tremolo


P C-f1
Subbass 16´
Bassflöte 8´
Fagott 16´
I-P
II-P
II-P 4´



Blockflöte vaihdettiin kirkon edellisiin urkuihin (KUT op 330/1925) vuonna 1961 ja näissä uruissa se katsottiin käyttökelpoiseksi edelleen. Disposition laati Risto Ainali, julkisivun suunnitteli Pentti Pelto. Urut äänitti Antti Alajoki ja ne otettiin lopullisesti käyttöön 11.3.1982.(1)

Himangan urut lienevät aivan käyttökelpoinen yleissoitin. Tämän kauden Kangasalan uruista ei tunnu yleensäkään olevan erityisempää huomauttamista, jos ei nyt erityisempää kehumistakaan. Kiinnostavimpia näissä ovat minusta erilaiset huiluäänikerrat. Disposition laatijalta kiinnostava erikoisuus on koppeli, joka yhdistää toisen sormion jalkioon oktaavia normaalikorkeutta ylempää. Itselleni jäi mieleen näiden urkujen 8' prinsipaali, joka soi ohuen yläsävelisesti, jopa rasittavuuksiin asti. Sointia on kiinnostavaa verrata Kangasalan samoina vuosina valmistuneisiin muihin urkuihin, joista mieleen tulee ainakin Reisjärven lähes samankokoiset ja samantyyppisellä dispositiolla varustetut urut. Reisjärven soitin on saman äänittäjän tekemä, mutta jostain syystä siellä prinsipaali soi huomattavasti leveämmin ja pyöreämmin.

Kirkko 1794 Jacob Rijf

Himanka oli alkujaan Lohtajan emäpitäjän saarnahuonekunta, johon rakennettiin oma kirkkorakennus 1791-94 Jacob Rijfin suunnitelman mukaan (kellotapuli 1823 keskipohjalaisen kirkonrakentaja Niilo Koskelan eli Pyörteen johdolla). Rakennustöitä johti Jacobin veli Carl Rijf. Kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskuksessa on kahdeksankulmainen torni. Kirkkosalin lautaholveja kiertävät jonkin korjauksen yhteydessä tehdyt koristeelliset konsolit. Alttaritaulun, joka kuvaa Jeesusta ristillä, on maalannut J.G. Hedman 1845, jolloin kirkkoa myös korjattiin. 1851 seurakunta sai kappelioikeudet ja itsenäistyi 1906. 1897 kirkon keskustornia pienennettiin ja ikkunoita muokattiin, ja rakennus sai nykyisen asunsa. Myöhempinä aikoina kirkkoa on korjattu vielä ainakin 1912, 1962 sekä 2010-11. Vuoden 2010 alusta Himangasta tuli Kalajoen kappeliseurakunta.(2,3,4)

VIITTEET

1 Rautioaho 2007, 92

2 Museovirasto: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali RKY, id: 200619 Himangan kirkko. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200619 (4.2.2017).

3 Museovirasto: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali RKY, id: 1640 Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1640 (4.2.2017).

4 Kirjastovirma: Himangan kirkko. http://www.kirjastovirma.fi/kirkot/himanka (4.2.2017).

7.12.2014
päivitetty 4.2.2017


0 Comments: