Yleiskuva uruista

Urku on ensimmäisiä Kangasalan valmistamia "sarjapositiiveja". Samana vuonna 1960 Seinäjoen Lakeuden Ristiin tehtiin tiettävästi ensimmäinen tämäntyylinen kolmiäänikertainen positiivi (Opus 653 - mielenkiintoista on, että tämän samana vuonna valmistuneen opusnumero on 669! Opusnumerot annettiin tehtaalla kuulemma tilausjärjestyksessä.), ja tämä Teijon urku on toinen, neliäänikertaisista ensimmäinen. Tämän jälkeen saman tyypin urkuja tehtiin useita kymmeniä, monet liitejalkiollisiakin. Useimmiten ilmalaatikko on katkaistu keskeltä, ja diskanttipään alle ahdettu puhallin ja pieni palje. Tässä urussa ilmalaatikko on vielä yhtenäinen, ja pitkänomainen koko urkujen mittainen palje sijoitettu soittajasta katsottuna alas ilmalaatikon eteen. Puhallin on kokonaan erillisessä laatikossa, josta urkukaappiin johtaa pahvinen ilmakanava.

Kaappi on tammiviilutettua kimpilevyä ja tehty 1960-luvun tyyliin. Rekisteritappeja on neljä molemmin puolin sormiota ja ne ovat tammisia, muodoltaan neliömäisiä ja niiden päissä on mustavalkoiseen muovilaminaattiin kaiverretut äänikertanimet. Välitykset tapeista listeisiin on tehty metallisilla velloilla. Ilmalaatikossa on ns. "juna- eli pölkkylisteet", jotka koostuvat useammasta peräkkäisestä paksusta "puupölkystä". Nämä ovat jossain tapauksissa arkoja kosteuden vaihteluille. Lyhyistä kaksivartisista koskettimista liike välittyy alas ilmalaatikon alla oleviin vippoihin teräslangoin. Vipat levittävät sormion jaon ilmalaatikolle sopivaksi ja niiden toisessa päässä on venttiilien vetoabstraktit. Lähes kaikki pillit ovat ilmalaatikolla. Vain Gedacktin basso-oktaavin alimmat kuusi pilliä on siirretty kondukteilla mikä minnekin. Kolme niistä on vaakatasossa sormion ja palkeen välissä urkujen etuosassa ja loput kaapin bassopäässä pystyssä.

Soinnin saa huojahtelemaan melko helposti. Syynä on mitä ilmeisimmin vaatimaton ilmansyöttö. Jousikuormitetun palkeen levy ei ole kuin kymmensenttinen lauta. Puhaltimelta tulevaa ilmaa säätelemään on luultavasti rakennettu jonkinlainen verhosäätäjä, mutta sitä ei ole mahdollista enempää tutkia avaamatta paljetta. Palannemme asiaan myöhemmin.