Näissä kuvissa kurkistamme ilmansyöttöön. Urkujen palje ja verhosäätäjä on sijoitettu ensimmäisessä kuvassa näkyvän urkukaapin pohjalle. Kuvassa sen yläpuolella näkyy vaaka-asennossa kolme suurinta Gedackt-pilliä.
Ilmalaatikon välittömässä yhteydessä oleva palje on periaatteessa ns. ilmalaatikkopalje tai ainakin sen varhainen kehitysvaihe. Ilmantasaussysteemi on pakattu kyljellään olevaan, noin 15 x 30 x 110 -senttiseen vanerilaatikkoon, jonka etulevyn alaosassa on ruuveilla kiinnitetty luukku. Luukun takaa paljastuu lähes pelkkää tyhjää, vain vasemmassa päädyssä on tulevaa ilmaa säätelevä rullaverho. Lehtijousella kuormitettu ns. uiva paljelevy on noin 10 x 100 cm kokoinen ja sijaitsee laatikon päällä. Jousikuormitteinen rullaverho on liitetty palkeen kanteen suoraan ylöspäin lähtevällä messinkitangolla. Tämä säätelee tulevaa ilmaa palkeen kannen asennon mukaan niin, että ala-asennossa palkeeseen pääsee eniten ilmaa. Verhoventtiilin jousi on sen verran voimakas, että se tuntuisi myös osallistuvan urkujen ilmanpaineen määrittämiseen.
Heti venttiilistä oikealle aukeaa paljelaatikon takaseinään nelisen senttiä korkea ja koko laatikon loppuosan pituinen lovi, josta on suora yhteys ilmalaatikkoon. Tosin soittokoneiston vetolangat menevät tästä kohtaa läpi ja niiden suojaputket näkyvät tässä raossa seulanomaisena rakenteena.
Verhosäätäjälle urkukaapin takana olevalta ilmansyöttöreiältä tuleva ilma kulkee suorakaiteenmuotoisen puukanavan kautta. Tämä kanava on noin 4 x 10 -senttinen, pituutta sillä on nelisenkymmentä senttiä. Sovitus puhallinkopilta tulevasta pahvikonduktista on tehty sen kummemmin siloittelematta: pyöreä putki on neliskanttiseen nähden hieman sivussa, niin että reilusti puolet reiästä on käytännössä tukittu. Tämä mahtaa aiheuttaa ilmavirtaan melkoisen vastuksen. Toisiksiviimeisessä kuvassa näkymä ilmakanavaa pahviputken liitokselta rullaverhon suuntaan.
Ilmansaantiongelmaa selittänee vielä myös puhaltimelta tulevan pahvisen ilmakanavan ja puhallinkopin ilmanottoaukon kohtalaisen vaatimaton koko. Seuraava kysymys - mistä kohtaa tätä kannattaa ensimmäiseksi alkaa parannella - onkin sitten jo haastavampaa laatua.