Uudenkaarlepyyn urkujen gedacktin viisi isointa pilliä oli kuljetettu pahvisilla haitariletkuilla urkukaapin taakse, mutta pillitukin päissä oli tyhjät pillinpaikat ja melko paljon tilaa. Ajattelin syyksi sitä, että kaapin reunoilla on korkeussuuntainen tila loppunut kesken, mutta nyt ilmeni lisäksi, että myös pillitukin ahtaus on pakottanut urkurakentajamme tähän ratkaisuun. Olisikohan laatikolle aluksi ajateltu kapeampimensuurista äänikertaa, koska nämä pillit eivät mahdu rasterilaudassa oleviin reikiin.

Kesästä iso osa on mennyt selkävaivoissa, ja kaikkea muutakin aikaa ja energiaa vievää tässä on ollut. Sen verran vielä kuitenkin ehdin ja pystyin edistää urkuasiaa, että sain sovitettua pillitukille neljä gedacktin pilliä näistä viidestä yli jääneestä tekemällä tukkiin pieniä sivuttaisia kuljetuksia. Lastulevy on tietysti melko kyseenalainen materiaali uruissa, mutta kuivana pysyessään se on varmasti melko stabiilia ainetta. Tämän verran pienet kanavat siihen sai tehtyä melko kivuttomasti. Myös pillejä tukevan vanerisen rasterilaudan reiät täytyi siirtää vähän eri kohtiin.

Kuten viimeisestä kuvasta näkyy, C-puoliskolla joudutaan yksi pilli sijoittamaan tukin ulkopuolelle, ehkä tuohon prinsipaalitukin puolelle. Se riippuu vähän siitä, miten isot prinsipaalipillit lopulta asettuvat urulle. Pillitukkiin kaiverrettuihin kanaviin pitää vielä tehdä kannet, jotta ilma kulkee ja nämä gedacktin pillit saadaan soimaan.

Muutakin näpertelyä tässä toki vielä riittää. Ajattelin mm. että olisin kesän aikana ehtinyt jo jalkiopillistönkin kimppuun, mutta se täytyy jättää vielä hautumaan. Suureksi harmikseni huomasin myös, että muovisista listetiivistehylsyistä ne, jotka vielä viime kesänä olivat kiinni ja joita en silloin liimannut uudestaan, ovat talven aikana irtoilleet ja siirtyilevät fundamenttilaudan päällä, kun listeitä liikutellaan. Ei kai tässä auta muu kuin ottaa vielä kaikki pillit ja pillitukit pois laatikolta ja tehdä kaikki irronneet liimaukset uudestaan.