Ähtävä, kirkko 1970/1997

1970 Kangasalan Urkutehdas  opus 852  14/II mek
1997 laajennus ja uudistus Åkerman & Lund  18/II mek


I Hv C-g3
Principal 8' (fas)
Rörföjt 8'
Octava 4'
Waldflöjt 2'
Sesquialtera II
Mixtur III-IV (1 1/3' ?)
Dulcian 16' Trumpet 8' (1997)
Tremulant
Bv/Hv

II Bv < C-g3
Trägedackt Borduna 8'
Blockflöjt 4'
Principal 2' (fas)
Spetskvinta Quinta 1 1/3'
Krummhorn 8' (1997)
Tremulant

P C-f1 (1997)
Subbass 16'
Octava 8'
Borduna 8'
Octava 4'
Rauschquint IV
Basun 16'
Hv/Ped
Bv/Ped

Rautioahon matrikkelin äänikertanimien kirjoitusasu on joissain kohdin eri kuin mitä rekisteritapeissa lukee. Tämä voi olla korjaustyössä muuttuneiden rekisteritappien aiheuttamaa.

Alkuperäisen disposition on laatinut Gunvor Helander, julkisivun suunnitellut Pentti Pelto ja urut äänittänyt Antti Alajoki. Hinta oli 62.250 (60.900) mk. Lopputarkastuksen teki Gunvor Helander 2.6.1970.

1997 urkuihin tehtiin joitakin dispositiomuutoksia, joilla "korjattiin 1970-luvun neobarokkiuruille tyypillisiä dispositiovirheitä, joista pahin oli tässä tapauksessa kaksiäänikertaisen jalkiopillistön riittämättömyys". Urkujen entinen jalkio käsitti vain kaksi äänikertaa: Subbass 16' ja Gedackt 8', jotka itse asiassa oli vieläpä otettu samasta pillirivistä. Huuliäänikerrat ovat uusia ja Basun on peräisin Evijärven romutetuista uruista (KUT 1949), jonne Bruno Christensen poikineen rakensi uudet vuonna 1992. Myös muut urkujen kieliäänikerrat on uusittu, tehty uusi tremolo sekä koko urut äänitetty uudelleen. Työstä vastasivat Åkerman & Lundin rakentajat, ja äänittämässä olivat Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen.1


Ähtävälle perustettiin Pedersören emäseurakunnan saarnahuonekunta vuonna 1700. Samoihin aikoihin aloittivat itsenäistymisensä myös Luoto ja Purmo2. Ähtävän saarnahuonetupa oli rakennettu heti v. 1700, ja sitä laajennettiin, kun seurakunta sai kappelioikeudet 1736. Seurakunnan ensimmäisenä kappalaisena vuodesta 1736 oli myöhemmin pietistisen rukoilevaisen herätysliikkeen parissa vaikuttanut Abraham Achrenius. Uusi, nykyinen kirkko rakennettiin 17703. Seurakunta itsenäistyi 18652, mutta on sittemmin liitetty takaisin osaksi Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymää.

Sopusuhtaisen, tasavartisen kulmistaan viistämättömän ristikirkon rakennusmestarina oli Matti Honka (Lillhonga) Kokkolasta. Jyrkkäharjainen paanukatto on ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksessa on pieni viirisalolla koristettu kaksinivelinen kattoratsastaja. Sakaristo sijaitsee perusmuodon ulkopuolella pohjoisen ja itäisen ristivarren kulmauksessa. Ainakin eteläisessä ristisakarassa on ollut sisäänkäyntinä asehuone, joka on myöhemmin poistettu4. 1779 (17774) rakennettiin tyypillinen pohjalainen renessanssitapuli, jonka mestarina arvellaan olleen Antti Hakolan.2

Ähtävällä alttari sijaitsee läntisen ja eteläisen ristisakaran kulmassa, samalla tavoin kuin Pedersören emäseurakunnan kirkossa. Pedersören keskiaikaista kirkkoa korjattiin Jakob Rijfin johdolla 1700-luvun lopulla, jolloin alttari sai nykyisen paikkansa, mutta Ähtävällä alttarin sanotaan olleen tällä paikalla alusta saakka, siis Pedersöreä aiemmin. Sama tilanne on 1765 rakennetussa niin ikään Pietarsaaren emäseurakunnasta erotetun Lappajärven kirkossa (Matti Honka). Muualla Suomessa vastaava sijoittelu tehtiin ainakin Alatornion (Jakob Rijf 1794-97) ja Kaarlelan (1780-luku) keskiaikaisten kivikirkkojen uudistuksissa ristikirkoiksi5. Myös Oulaisten (Matti Honka 1753) kirkossa alttari sijaitsi alkujaan ristisakaroiden nurkkauksessa6.

1700-luvulla yleistynyt ristikirkko kuvastaa hyvin aikakautensa henkisiä virtauksia. Ristikirkon periaate on koota ihmiset piiriin, ja alttarin sijoittaminen keskelle mahdollistaa istumapaikat jokaiseen ristisakaraan, jolloin keskeisyys korostuu ja piiristä tulee täydellinen. Täysin keskellä kirkkosalia alttari lienee ollut vain Hämeenlinnan alkujaan ympyränmuotoisessa kirkossa (L.J. Desprez 17987). Tämä järjestely on radikaalisti erilainen kuin jo varhaiskristilliseltä ajalta periytyvä pitkäkirkko, jossa rintamasuunta on ollut kohti itäseinällä sijaitsevaa alttaria. Voitaisiin ajatella, että aikaisemmin ihmisen ja Jumalan välinen suhde oli merkityksellinen ja tätä korostettiin jumalanpalvelustilassa, mutta nyt keskiöön nousi ihminen, joka yhteisönä on koolla. Valistuksen ajan ihminen oli vapaa ja sääti itse omat lakinsa, ja täällä Pohjolassa oltiin ilmeisen hyvin perillä uusista eurooppalaisista aatevirtauksista. Valistus poisti kirkkotilasta hämärän mystiikan ihan konkreettisesti: ikkunoita suurennettiin, seiniä alettiin valkaista ja puhdasoppisuuden ajalla yleiset alttarin ja kirkkosalin erottavat kuoriaidat hävitettiin. Ihan vain käytännölliseltä kannalta ajateltuna alttarin siirtämisellä keskiöön on se etu, että ihmisiä mahtuu kirkkoon hieman enemmän ja myös sivuristeistä on esteetön näköyhteys alttarille. Ristikirkko taas rakennustyyppinä on hirsirakentamisen kannalta otollinen, koska tavanomaisella hirrenmitalla voidaan tehdä mahdollisimman iso rakennus.

Ähtävän kirkon sisustuksen sanotaan olevan poikkeuksellisen hieno, ja allekirjoitan tämän sillä lisähuomiolla, että salin koristelu keskittyy kiintokalusteisiin tilan pintojen ollessa varsin pelkistetyt. Alttaritaulun on tehnyt J.G.Hedman2, toisten lähteiden mukaan tämän isä G.E. Hedman8. Se on kopio emäkirkon vanhasta Margareta Capsian maalaamasta alttaritaulusta, jonka päällekkäinen kuvapari esittää ristiinnaulittua ja ehtoollisen asettamista. Koristeelliset alttaripöytä, alttarilaite ja -kaide sekä alttarin parina luoteisessa sisänurkassa sijaitseva saarnastuoli ovat sekoitus myöhäisbarokkia, rokokoota ja uusklassismia. Näiden sekä erityisen näyttävän lukkarinpenkissä sijaitsevan kullatun rokokootyylisen virsitaulun sanotaan olevan paikallisten puuseppien ”Bärklars-snickarn” ja ”Jofs-snickarn” tekemiä 1810-luvulla9. Siitä, millainen ja missä kirkon aiempi alttari on ollut, en ole löytänyt mainintaa. Kirkon sisäholvi paneloitiin 1918 ja sen punainen ulkoväri muutettiin vaaleaksi 1924. Kirkko restauroitiin Arkkitehti Erik Kråkströmin suunnitelmien mukaan 1954, jolloin pyrittiin palauttamaan 1800-luvun ilmettä. Mm. penkit on uusittu tuolloin.10 Kirkkoon sanotaan mahtuvan istumaan viitisensataa ihmistä.

VIITTEET

Rautioaho 2007, 30-31

2 Museovirasto: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali RKY, id: 1630 Ähtävän kirkko ja pappilat.  http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1630 (6.11.2017)

3  Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Etelä-Suomen Kustannus Oy 1980.

4  Pietarsaaren seurakunnat: Ähtävän kirkko. http://www.pietarsaarenseurakunnat.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/ahtavan-kirkko (6.11.2017)

5  Alatorniolla alttari on edelleen tuolla paikalla, Kaarlelasssa se on myöhemmin siirretty takaisin itäpäätyyn:
Kokkolan suomalainen seurakunta: Onko albumissasi vanhoja kuvia Kaarlelan kirkosta? https://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/uutiset/2490/onko_albumissasi_vanhoja_kuvia_kaarlelan_kirkosta (6.11.2017)
Kokkolan maaseurakunnan kirkko (Kaarlelan kirkko), pohjapiirustus. Inv.nro: HK18961231B:59 https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK18961231B_59 (6.11.2017)

6  Rajaniemi, Marja-Liisa ; Häyrinen, Ari ; Oulaisten seurakunta. Oulaisten seurakunta 2003
The Virtual Reconstruction of the Church of Oulainen. http://opendimension.org/the-virtual-reconstruction-of-the-church-of-oulainen/ (6.11.2017)
Oulaisten kirkko: virtuaalirekonstruktio. https://youtu.be/B5McKN5YP-o (6.11.2017)

7  Hämeenlinnan seurakunnat: Hämeenlinnan kirkko. https://www.hameenlinnanseurakunnat.fi/yhtyman-tilat/hameenlinnan-kirkko/ (6.11.2017)

8  Kuvataiteilijamatrikkeli: Hedman Gustaf Erik 1777-1841. http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=21&year=1820 (6.11.2017)

9  Pietarsaaren seurakunnat: Ähtävän kirkon historia. http://www.pietarsaarenseurakunnat.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/ahtavan-kirkko/ahtavan-kirkon-historia (6.11.2017)

10  Museovirasto, Kulttuuriympäristön palveluikkuna: Esse Kyrka - Ähtävän kirkko.  https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200850 (6.11.2017)

18.9.2017, 6.11.2017

kommentteja: 0

ei vielä kommentoitu

kirjoita kommentti (ylläpito hyväksyy lähetetyt kommentit):

* pakolliset kohdat
nimi:*
sähköposti: (ei julkaista)*
kommenttisi: *
 
Kirjoita kuvassa näkyvät numerot:*
Captcha