Kokkola 1870 Innostukseni urkuihin alkoi kotikäyttöön tarkoitetun pienen urkupositiivin rakentamisesta, mutta sittemmin homma on rönsyillyt jo melko moneen suuntaan.

Erityisenä mielenkiintoni kohteena ovat historialliset puupilliset pienurut, joita haluan tutkia ja ymmärtää paremmin sekä mahdollisuuksien mukaan myös kopioida. Tällaisia soittimia on säilynyt maailmassa tiettävästi 1500-luvulta saakka.

Arkkitehtina minua kiinnostavat kirkot, kirkkojen urut sekä niihin liittyvä tekninen, arkkitehtoninen ja musiikillinen problematiikka. Esittelen omien urkupuuhieni lisäksi suomalaisia kirkkourkuja sen mukaan, missä kotimaanekskursioilla tulee pysähdeltyä ja ovet ovat auki urkujen tutkimiselle.

Pohjanmaa oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomen alueen vaurainta seutua. Laivanvarustajien kaupunkien musiikkielämä oli vireää jo vuosisatoja sitten. 1600-luvun lopulla Kokkolan kaupunginkirkkoon hankittiin Suomen suurimmat ja komeimmat urut. Naapurikaupungeissakin urkukulttuuri kukoisti ja vähitellen se levisi jokivarsia pitkin myös sisämaahan. Alueella on aikojen saatossa ollut poikkeuksellisen paljon myös harrastelijaurkurakentajia. Tämän seudun urkuhistoriaa haluan selvittää ja pitää esillä.