2012

17.11.2012 Yhden kivasti soivan oktaavin jälkeen olisi nyt tarkoitus tehdä puolitoista lisää. Tässä karkeasti muotoonsa sahattuja keernapalikoita sekä sivuseiniä. Etuseinän huuliosa tulee isoissa pilleissä erillisestä koivuisesta palasta, kun c1:stä ylöspäin koko etuseinä on koivua.

20.10.2012 Yli-Könnin mensuurista sovellettua nelijalkaista prinsipaalihuilua sain valmiiksi yhden oktaavin. Näissä sivusuhde on kauttaaltaan sama 1,51, kun Thulén mensuuri muuttuu sävelkorkeuden mukaan. Tässä kuvassa pillit ovat prinsipaalin tilalla julkisivun keskikentässä, kun sattuivat sopimaan siihenkin, ja nelijalkaisen pillitukki on vielä tekemättä. 

Muuten syksy onkin mennyt erään toisen urkuvärkin osia ihmetellessä ja mittauspiirustuksia laatiessa, mutta siitä ehkä enemmän tuonnempana.

3.8.2012 Urkujenrakennuksen sijaan päädyin vaihteeksi tekemään rumpua. Tarkoitus oli esittää vanhaa ranskalaista barokkimusiikkia uruilla, oboella ja rummulla. Ongelmana oli se, että sopivaa rumpua ei oikein ottanut löytyäkseen. Halvimmat periodisoittimien rakennussarjat maksoivat useamman satasen ja musiikkiliikkeiden pienet kehärummut taas olivat kovasti vaatimattomia.
Netistä löytyneitä rumpujen kuvia tutkittuani päädyin siihen, ettei tuollaisen rakentaminen ihan maalaisjärjellä voinut olla kovin hankalaa. Ainut ongelma oli se, ettei mitään äänellistä referenssiä oikein ollut saatavilla. Kun ei ollut pätevää käsitystä mittojen vaikutuksesta sointiin, tuloksen äänenväri jäisi nähtäväksi. Jostain löysin tiedon, jonka mukaan läpimitta voisi olla reilut 40 senttiä.
Kalvoksi löytyi rumpunahaksi käsitelty poron vuota. Kalvoa lukuuun ottamatta tässä "periodisoittimessa" onkin käytetty moderneja materiaaleja. Ensin testailin kolmemillisen vanerin taivuttamista, ja kun se alkoi luonnistaa, laminoin vanerista myös kalvon kiinnitysrenkaan. Varsinainen painorengas, johon narut tulevat, on ohutta haapaa. Kun en ehtinyt tehdä toista kalvoa, pohjaan tuli myös vanerinen rengas, johon narut kiinnittyvät alapuolelta. Naru on ihan perusmuovinarua IKH:lta.
Soinnista tuli yllättävän jykevä, ja kyllä sillä ihan kelpasi tahtia lyödä. Ehkä jatkossa voisin lisätä vielä toisenkin kalvon, mutta nähtäväksi jää saako sellaista aikaiseksi.
5.7.2012 Gedacktin ison oktaavin pillitukit tulivat pikkuhiljaa kevään ja alkukesän aikana valmiiksi, ja sain myös perin mutkaiset pahviputket kootuiksi. Tässä tilanne nyt huomattavasti maaliskuun tilanteesta selkiintyneenä. Ilma kulkee kaikkiin pilleihin. Kuvassa kesken ovat vielä tenorioktaavin ilmakanavat, jotka on myös tarkoitus tehdä pahvista. Äänikerran avaava ja sulkeva liste on sekin vielä viimeistelemättä. Alakuvassa konduktit ja C-puolen pillitukki lähempää.
17.4.2012 Innostuin vielä kokeilemaan erilaisia pillityyppejä ja niiden sointien eroja. Kuvassa on takimmaisena neliöpohjainen ahdas "salicional", sitten Bormannin mensuurilla tehty gemshorn, joka yläpää on puolet pohjan pinta-alasta, sitten +2HT ylipitkä ja viritysaukolla (slitsi?) varustettu huiluprinsipaali, jonka sivusuhde on 1,4. Kahdesta etummaisesta ensimmäinen on Anders Thulén flauto amabilen sovellus (sivusuhde 1,71) ja etummainen Thulén mensuurilla tehty flauto amabile (sivusuhde 1,51). Kaikki pillit soivat c2:n korkeudelta. Matalammalla sävelkorkeudella olisi luultavasti saanut esiin enemmän eroja sointiväreissä, mutta näin pieniin pilleihin ei kulu paljon materiaalia. Kyllä näistäkin jonkinlaista osviittaa saa. Spektrianalysaattori kertoi kyllä aivan odotettavissa olevia asioita soinnista.
28.3.2012 Olen tehnyt koepillejä Anders Thulén Yli-Könnin kamariurkujen mensuureilla. Thulé käytti ihan jotain yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta kamariuruissaan puuäänikertoja, joiden niminä oli Gedackt, Dobbelflöte, Flauto amabile sekä Rohrflöte. Ilmeisesti kaikissa kamariuruissa on käytetty samoja mensuureja. Tarkat nimet vaihtelevat vähän lähteen mukaan, ja yleensä urkujen rekisteritapeissa ei ole äänikertanimiä. Nämä nimet kuitenkin kuvannevat äänikertojen sointia aivan riittävästi.
Jo aikaisemmin talvella tein kokeiluita italialaistyylisen puuprinsipaalin ja W. E. Haskellin pillien lyhentämispatenttien tiimoilta, jolloin testailin myös Flauto amabilen mensuuria. Nyt tein kokeeksi vielä Rohrflöten sekä Dobbelflöten eri korkuisia c-pillejä saadakseni jonkun käsityksen Thulén kamariurkujen soinnista. Kuvassa Dobbelflöte c1:n alapää.
Emeritusprofessori Pentti Pelto on käsitellyt Thulén kamariurkuja kattavasti väitöskirjassaan sekä aikaisemmassa Organum-lehden artikkelissaan. Hänelle kiitos mensuuritaulukoista sekä arvokkaista neuvoista tässä asiassa.
20.3.2012 Sain Cs-puolen "pillitukin" tehtyä. Tämä sijoittuu pillien alle. Tukkiin johdetaan ilma suorilla putkilla ilmalaatikolta, ja tukin sisässä ilma ohjautuu kunkin pillin alle. Tukissa on vanerikannet, ja kanavat on jyrsitty koivuiseen välikerrokseen. Etualalla putkien liitännät.

3.3.2012 Gedacktin kaikista pilleistä lähtee ääntä. Tässä ensimmäinen viritys, jossa sekä stabiliteetti että estetiikka ovat hieman kyseenalaisia, mutta ilma kulkee. Jatkossa täytyisi kehitellä putkistoa tyylikkäämmän näköiseksi. Samoin listesysteemi on vielä keskeneräinen ja kiinni vain puristimilla. Muovinen vesiletku näyttää minun silmääni turhan halvalta urkuihin, olkoonkin että sitä on takavuosikymmeninä käytetty ihan yleisesti. Yrittänen kehitellä jostain jotain korvaavaa materiaalia.

29.2.2012 Gedacktin tulppiin sorvasin koivuiset nupit. Tässä rivi tulppia odottamassa tiivisteitä. Pian alaoktaavikin saadaan soimaan.

7.2.2012 Tein kaapin yläosan seinät, joiden varaan isoimmat gedackt-pillit tukeutuvat. Tässä kuvassa nämä pillitkin on kasattu tuleville paikoilleen ilmalaatikon molemmille puolille. Laatikolta pois on kanavoitu kaikkiaan kaksi alinta oktaavia. Bormannilla nämä ovat mikä missäkin, mutta esteettisyyden nimissä halusin järjestää pillit näin perinteisesti C ja Cs-puoliskoihin. Kaksi alinta pilliä eivät mahdu laipion alle. Kaapista on tarkoitus tehdä hyvin tähän huoneeseen sopiva, joten ainakin neljää alinta pilliä on "taivutettava". Nyt pitäisi miettiä putkitus ilmalaatikon alta pilleille. Kuvassa on paikallaan myös julkisivuprinsipaalin joululomalla valmistunut tukki. Näin se tämä urku alkaa hahmottua.

5.1.2012 Gedacktin iso oktaavi valmistui joululomalla myös tulppia ja äänitystä vaille. Työtä vähän helpotti se, että olin sahannut pillien seinälaudat jo kesällä karkeasti mittoihinsa. Nyt täytyi tehdä keernat, jotka liimasin useammasta palasesta, sekä viisteet huuliin. Kuvassa hämmennystä mahdollisesti herättävät palikat pillin suuaukoissa ovat Gedacktin tulpiksi aiottuja keernan teosta jääneitä ylijäämäpaloja, jotka tökkäsin pillien sisään talteen. Pisimmät pillit on vielä tarkoitus taivuttaa, tai siis sahata 45 asteen kulmassa poikki ja liimata palaset toisiinsa niin että pillinvartaloon tulee mutka. Tämä siksi, että pillit mahtuisivat suunniteltuun kaappiin ilmalaatikon sivuille.