Rakennetaan urut

2010

21.11.2010 Olen tehnyt Liegelind-tiivisteitä ilmalaatikon listeisiin. Liegelind on kai saanut nimensä siitä, että sitä käytetään myös vauvan makuualustana. Sain tilattua sitä Sotkamosta. Tiivisteen teko tapahtuu lyömällä meistillä pölkyn päällä olevasta kankaasta pyöreitä palasia, joihin irrottamisen jälkeen lyödään vielä sopiva reikä keskelle.
Gedacktin kolmatta oktaavia on työstetty eteenpäin, samoin yksiviivaista oktaavia, kun päätin yhtenäisyyden nimissä kokonaan luopua Raphi Giangiulion mensuurilla tehdyistä muutamasta koepillistä.

7.9.2010 Kun sain palkeen valmiiksi, meni venttiilien tiivistys kokonaan uusiksi. En ollut pölynimurin huminassa huomannut ollenkaan, että venttiilit vuotivat niin pahoin, ja suurin osa pilleistä soi itsellään. Nyt venttiileissä on huovituksen lisäksi kaksinkertainen nahka, ja päällimmäinen kerros on liimattu vain keskikaistalta. Näin tiivisteen reunat pääsevät liikkumaan vapaasti, mikä parantaa tiivistävyyttä. Päädyin myös sahaamaan venttiilijousia painavan listan irti ilmaruuman pohjasta. Näin pohja on mahdollista irrottaa ilman että venttiilit lähtevät paikoiltaan. Tätä en älynnyt rakennusvaiheessa, mutta nyt se oli järkevintä tehdä, kun laatikko muutenkin täytyi aukaista. Myös jousien tasoitus tehtiin tässä vaiheessa uudelleen. Kosketustuntuma on nyt ehkä turhan raskas verrattuna joihinkin kokeilemiini 2000-luvun tyyliurkuihin, mutta nyt venttiilit ainakin pitävät moitteetta.

15.8.2010 Puhaltimen tekeminen itse alkoi tuntua ylivoimaiselta tässä vaiheessa. Aloitin siis urkujenrakennusloman päätteeksi vielä Bormannin tyylisen poljettavan syöttöpalkeen teon. Sikäli kuitenkin päätin soveltaa, että konstruoin palkeen sopimaan kesällä tekemääni kiilapalkeeseen, jota aion käyttää makasiinina. Kuvassa paljelevyjä vielä ilman nahoituksia.

30.7.2010 Soi se. Talvella tehdyt Gedacktit viimeisteltiin lisäämällä tulpat ja pakit. Työ kävi yllättävän joutuisasti valmiisiin pillivartaloihin. Kaksi oktaavia on nyt sovitettuna pillitukille. Ne soivat. Äänittäminen saati kunnollinen viritys eivät onnistu, kun käytän edelleen puhaltimena tätä vanhaa äänekästä pölynimuria. Ensimmäinen kokema oli kaikesta huolimatta mukava.
Nyt täytyisi laittaa tekeille uusi puhallin. Sopivaa moottoria etsiskellään. Bormann neuvoo 120 Watin ja 2800 kierroksen moottorin olevan riittävä. Hänen kirjassaan on ohje puhaltimen rakentamiseksi, ja kokeilenkin tehdä vanhaan smirgelinmoottoriin kirjan ohjeen mukaiset puhaltimen siivet. Niiden saaminen tasapainoon osoittautuu kuitenkin työlääksi, ja päätän luopua puhaltimen teosta. Ehkä poljettavat urut ovatkin kivemmat. Onhan minulla varastossa osat toiseenkin kiilapalkeeseen, mutta sen tekeminen ei tässä vaiheessa houkuttele: siinä menisi loppusyksyn viikonloppurupeamien puitteissa varmaan koko loppuvuosi. Tätä valmista paljetta on kuitenkin mahdollista käyttää makasiinina, joten tarvitsen vain syöttöpalkeen tai kaksi. Kuvassa on urku kasattuna kesällä tehdyn alakaapin päälle. En tehnyt etuseinää kaappiin, koska suunnitelma on vielä sangen eläväinen. Pillit ovat Giangiulion mensuurin mukaisia. Kolme tummempaa lakattua koivupilliä ovat Kangasalan Urkutehtaan Himangan uruista 1920-luvulta, jotka oli pelastettu aikoinaan purkutyömaalta.

26.7.2010 Soittokoneiston vetolangat on nyt kierteitetty ja nahkamutterit paikoillaan. Koneistosta alkaa saada tuntumaa. Painorautana ajattelin aluksi kokeilla koivurimaa, johon sitten lisäisin painoa tarpeen mukaan. Rima osoittautui aivan liian kevyeksi, ja vaihdoin sen rautaiseen vesijohtoputken pätkään. Sekin aikoo olla turhan kevyt ja vaatii toimiakseen lisäpainoja. Löysin varastosta vanhan pölynimurin, jonka ilmantuotto pitäisi olla vähintäänkin riittävä. Siivistä osa oli niin kuluneita, että ne hankasivat imurin pyöriessä. Ne täytyi ottaa kokonaan pois, mutta ilmaa tulee silti yli tarpeen. Imurin ongelmana on kova meteli.

23.7.2010 Messinkilanka- ja nahkamutteritilaus tuli Sotkamosta. Sotkamon Urkurakentajilla oli hyvä palvelu ja todella ripeä toimitus. Myivät minulle nahkamutteritkin, vaikka sanoin aikovani tehdä sellaiset itse. Mukavaa että joku vielä jaksaa palvella varsinaisen asiakaskuntansa ulkopuolisiakin ruinaajia. Lähettivät vielä jenkapakankin lainaksi, kun kyselin missä sellaisia myydään. Nyt tästä päästään tekemään venttiileihin vetolankoja.

18.7.2010 Työntöpuikkojen tekoa ja soittokoneiston toiminnan testaamista on ollut työlistalla viimepäivinä. Kaksivartisen koskettimen takapäästä voiman on tarkoitus siirtyä työntöpuikolla yläpuoliseen vippaa, joka on kuormitettu painoraudalla säätöjen minimoimiseksi, ja jonka toisesta päästä menee vetolanka ilmalaatikon sisällä olevaan soittoventtiiliin. Kokeiluihin käyttämäni hehkutettu rautalanka venttiilin abstrakteiksi tahtoo olla liian pehmeää tarkoitukseen. Täytyisi saada jostain messinkilankaa, jota Borrman neuvoo käytettäväksi. Ehkä käännyn urkurakentamon puoleen.

10.7.2010 Vippojen tekoa. Päätin luopua soittokoneiston vetolankakokeilusta. Se olisi kuitenkin ollut vain välivaihe, teinhän sormion kaksivartiseksi tätä varten. Sitä paitsi kaksivartinen sormio tarvitsisi erityisen painopuun laakeripisteeseensä, jotta vetolankakonstruktio voisi toimia. Nyt olen tehnyt puisia vippoja. Työvaiheita on melko monta, poraamista ja sahaamista. Tässäkin kohtaa täytyy tehdä 51 samanlaista palikkaa. Sarjatyö on toisaalta ihan mukavaakin. Kun saa selvitettyä työvaiheet ja asetettua koneet, tulisi vippoja samalla useampiinkin urkuihin.

5.7.2010 Juhannuksen alla tehty palje sopii mukavasti alakaappiin, ja väliaikainen liitos kurkkuputkella on tehty. Tämä kombinaatio ei kuitenkaan anna tarpeeksi painetta. Kokeilin muutamilla erilaisilla pilleillä, mutta ne eivät jaksa soida. Tein kokeeksi kolmisoinnun c1-e1-g1 erityisen matalahuulisia 2´ Principalin pillejä. Ilmavuotojen ja vähäisen paineen takia kokeilu ei ole erityisen tuloksekasta.

29.6.2010 Alakaapin konstruoimista. Päädyin tekemään lopulta alakaapin tässä vaiheessa. Mikään pöytä ei oikein tuntunut olevan sopiva, kun ilmakanaali palkeilta ilmalaatikolle kulkee kaappien välisen pohjan läpi. Kaappi tehtiin lohenpyrstöliitoksin, kuten huonekalut ennenvanhaan. Päätyjen peilien koristeuran tein jyrsimellä. Se osoittautui yllättävän suureksi urakaksi, kun ensiksi täytyi kaivaa jyrsinkone esiin romukasasta. Päivä siihen meni, mutta nyt on peileissä samanlaiset profiilit kuin Nauvon positiivin yläkaapissa!

23.6.2010 Juhannusaaton kunniaksi kasasin ilmalaatikon. Paljekin on liitetty siihen imurinletkulla. Ilmaa karkaa kaikista mahdollisista rakosista, ja kokeeksi ilmalaatikolle nostetut pillit eivät soi. Se ei ole suuri yllätys. Venttiilitkään eivät vielä ole paikoillaan. Päätän laittaa ne seuraavaksi. Jousiakin täytyy tehdä vielä muutamia lisää. Ajatuksena olisi koota ilmalaatikko ja liittää sormio siihen yksinkertaisella vetolankakoneistolla. Sitä varten tarvitaan ilmalaatikon alle kannatinkehät. Teen ne seuraavaksi. Suunnittelin ne jo tulevaan kaappiin sopivaksi rungoksi. Materiaalina on viisituumainen lauta. Kulmat liitän lohenpyrstöliitoksilla. Oikeanpuolimmaisen kehän läpi kulkee ilmalaatikon ilmansyöttökanava. Sen vaatima reikä heikentää turhankin paljon rakennetta, mutta mittoilulla saan osat sovitetuksi.

12.6.2010 Kesän alkajaisiksi tein palkeita. Innokkuuksissani päädyin monilaskoksisiin kiilapalkeisiin, mikä sekin tietää järjetöntä työmäärän lisääntymistä verrattuna Borrmanin neuvomaan uivaan palkeeseen, jonka tekoon menee kirjan mukaan kuutisen tuntia. Yhden monilaskoksisen palkeen puuosien tekoon ja nahoittamiseen meni kokonainen viikko. Samalla tein puuosat toistakin paljetta varten. Tämä kuitenkin jäi odottamaan parempia aikoja. En ehkä oikein käsittänyt monilaskoksisen palkeen olevan niin paljon suuritöisempi. Tässä vaiheessa ei ole intoa toisen tekoon. Yhdelläkin kuitenkin pääsee testaamaan pillien soimista. Se olisi mieluisampaa.
Palkeen lisäksi olen valmistellut muita soittokoneiston osia. Huovitin sormion ja liimasin loput puuttuvat yläkoskettimien pinnoitteet. Viimeistelin lyijypulpetit. Venttiilijouset tein millisestä pianolangasta, joka on rautakauppatavaraa. Jousien vääntämiseen käytin tekemääni laitetta, jonka esikuva oli Raphi Giangiulion rakennusprojektissa. Samanlainen on myös Johan de Vriesin sivulla: http://www.johansorgels.nl/bouwtips/klepveren/index.htm

16.4.2010 Sormion teko on jo hyvällä mallilla. Joululomalla liimasin sormiota varten oikean paksuiset oktaavin levyiset laudat ja sahasin niistä koskettimen muotoiset palat irti. Nyt kevään aikana olen jatkanut tekemällä koskettimien päällysteet ja liimaamalla ne paikoilleen. Päällysteet alakoskettimiin tein tammesta, jota sattui olemaan varastossa. Tammen jämäpalaset olivat sen muotoisia, että päädyin ulkonäön takia sahaamaan kalikoista koskettimen levyisiä ohuita listoja, jotka sitten liimasin yksitellen koskettimiin. Näinhän ei kannattaisi tehdä, jos haluaisi päästä vähällä. Yläkoskettimen päällykset tein haavasta. Se on lultavasti liian pehmeä materiaali, jos urut tulevat raskaaseen käyttöön. Sormio odottaa nyt tarkempaa hienosäätöä, jonka voi oikeastaan tehdä vasta kun soittokoneisto on valmiina.

http://urut.polso.fi © 2009-2017 Heikki Polso| Viimeisin päivitys: 21.02.2017 16:59:04
Palautelomake on poistettu roskapostin takia. Asialliset yhteydenotot: rakennetaan ät urut piste polso piste fi
html| css| Tulostusnäkymä| Sivukartta| Kirjaudu