Päiväkirja

jossa selostetaan noin viisiäänikertaisen puupillisen urkupositiivin rakentamisesta sivupoluille karkaillutta urkuharrastusta.
sivu : previous_img  3 / 4  next_img

Täydentävä regaalipäivitys

07.11.2015

Tässä vielä toinen täydentävä päivitys koskien Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön urkuja. Kuvassa oppilaitoksen 1992 hankittujen Verschueren-urkujen kakkossormion Dulciaan 8vt, jonka kaikutorvet ovat jo vähän regaalia pidempiä. Oikeanpuoleisessa kuvassa pienin, kolmiviivaista g:tä soiva pilli avattuna.

Suuri regaalipäivitys

17.10.2015

Kieliäänikerroista intoutuneena, ja kun muutenkin asiaa sinne suunnalle oli, kävin tutustumassa Sibelius-Akatemian Kuopion osaston harjoitusurkuihin. Mainittu kohde on Suomessa yksi parhaita, mikäli haluaa perehtyä erilaisiin lyhytkaikutorvisiin kieliäänikertoihin yhdellä kertaa.

Marian kappelin regaaliäänikerta

22.09.2015

Kokkolan Marian siunauskappeliin ollaan pystyttämässä Kaarlelan kirkon vanhoja Gustav Normann-urkuja vuodelta 1879. Niiden tieltä purettiin entiset Heinrich-urut vuodelta 1974.

Matkani kieliäänikertojen huikaisevaan maailmaan saattoi alkaa, kun minulle monen mutkan jälkeen tarjoutui tilaisuus hankkia näiden purettavien Heinrich-urkujen kieliäänikerta, joka on 1970-luvun saksalaista tuotantoa.

Hauslaib-mensuurista

12.09.2015

Kesäaika meni taas kovin äkkiä kuin sillä entisellä harakalla runossa. Tällä kertaa sain kuitenkin analysoitua lisää Hauslaib-mensuuria, josta oli puhetta viimeksi toukokuussa. Silloin totesin, että sen lisäksi että mittaustulokset samastakin äänikerrasta poikkeavat paikoin useita millejä, oli pillien identifioinnin kanssa ongelmia, koska Pollensin ja Ayatsin listojen merkinnät ovat erilaisia.

Pillitukin muokkausta

29.07.2015

Nelijalkaisen äänikerran pillitukin valmistuttua kävin muokkaamaan joskus hyvin alkuvaiheessa tehtyä gedacktin diskanttipuolen pillitukkia, joka on tehty vanerista. Samalle leveälle tukille oli porattu reiät myös taimmaisen äänikerran pillejä varten. Nyt sahasin äänikerrat erilleen, kun olen saanut sen näkemyksen, että sellainen helpottaa huoltamista.

Nelijalkaisen pillitukki

03.07.2015

Joskus vuosi sitten tein pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti.

Lisää Barcelonan mensuuria

03.05.2015

Tässä Barcelonan laajuusmensuuri Pollensin mukaan. Se on piirretty edellisen postin kuvaajien kaveriksi mustalla. Mittataulukossa mainitaan, että vain alkuperäiset pillit on kirjattu. Pillit näyttäisivät ensimmäisten arvojen perusteella olevan myös alkuperäisessä positiossaan.

Barcelonan ja New Yorkin mensuureista

29.04.2015

Sain hankittua edellisessä postissa mainitun New Yorkin Met-museon säilyneiltä äänikerroiltaan tiettävästi muuttamattoman Hauslaib-klaviurun pillimensuurit. Ne löytyvät kirjasta Das österreichische Cembalo: 600 Jahre Cembalobau in Österreich: im Gedenken an Hermann Poll aus Wien (1370-1401), jossa on Stewart Pollensin kirjoittama artikkeli tästä soittimesta. Kirja on valtavan laaja ja maksaa julkaisijan verkkokaupassa monta sataa. Sain kaikeksi onneksi tilattua sen kirjaston kaukolainana.

Hauslaib-gedacktin rekonstruointia

22.03.2015

4' Hauslaib -gedacktin rekonstruoimisprojekti etenee. Tässä jo aiemmissa postauksissa kuvatun äänikerran laajuusmensuuri verrattuna Töpferin normimensuuriin ja nykyisten pillien mittalistan perusteella laatimani rekonstruktio alkuperäisestä tilanteesta. Äänikerta on hyvin ahdas, ahtaimmillaan lähes -20 HT alle Töpferin.

Kokkolanseudun Urkuseura perustettiin

30.01.2015

Urkujenrakennukselle ei ole oikein löytynyt aikaa. Olen toipunut ammattiin valmistumisesta. Kokkolanseudulla kuitenkin tapahtuu, kun maakuntaan tai Kokkolanseudulle, kuinka vain, perustettiin uruista kiinnostuneiden ihmisten yhdistys. Också på svenska. Perustamiskokouksessa oli mukavasti osanottajia, ja tulin lupautuneeksi yhdistyksen hallitukseen maallikkoedustajana. Saa nähdä mitä siitä seuraa.

Barcelonan Hauslaib-klaviuruista virtuaalinen äänipankki

27.12.2014

Loppuvuosi on mennyt urkujenrakennuksen sijaan tiiviisti muilla elämänaloilla. Sain vietyä opiskeluni päätökseen, joten ehkä tulevaisuudessa jää jopa entistä enemmän aikaa harrastuksille. Ilokseni huomasin, että tämän vuoden jälkipuoliskolla kovasti kohkaamistani Barcelonan Museu de la Músican Hauslaib-klaviuruista on hiljattain julkaistu myös Hauptwerk- tai GrandOrgue ohjelmissa toimiva äänipankki.

Kiinnostavia pikkupositiiveja vol.2

13.11.2014

Hauslaib-klaviurun ohella toinen pieni positiivi, jonka mensuureja olen viime aikoina selvitellyt, on Gottlieb Näserin vuonna 1734 tekemä ja sitä säilytetään Nürnbergin museon soitinkokoelmassa. Pieneen laatikkoon rakennetussa kannettavassa positiivissa on 5 ja puoli äänikertaa ja ahtaat mensuurit. Hyvin samanlainen positiivi on myös Berliinin musiikkimuseossa.

Hauslaib-koepillit

01.11.2014

Hauslaib-projektin, josta jo aiemmin syksyllä kerroin, kolme (G, c0 ja c1) 4´ tukitun äänikerran koepilliä on kasassa. Huuli näissä on erikoisen jyrkkä, mutta en katsonut ainakaan tässä vaiheessa olevan syytä muuttaa rakennetta, joten veistin huulista esikuvan mukaisia. Mensuuritaulukossa ei ole kuin pillin pohjamitat sekä huulen leveydet ja korkeudet, joten muut mitat täytyy päätellä valokuvien perusteella. Pillejä on lisäksi siirretty puolisävelaskelen verran ylöspäin.

Tiivisteitä ja pillinjalkoja

07.10.2014

Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettuani eräästä B-kirjaimella alkavasta auto-, kodin- ja muu-tarvikeliikkeestä tappiporanterät, joilla pillinjalkojen tekeminen käy monta kertaa joutuisammin kuin yksitellen sorvaamalla.

Barcelonan Hauslaib-klaviurku

01.09.2014

Joskus noin vuosi sitten törmäsin Internetissä mielenkiintoiseen klaviurkuun, tai mikä sen virallinen suomenkielinen nimitys lieneekin. Tässä hyvin pienikokoisessa soittimessa on yhdistetty kolmiäänikertainen urkupositiivi, regaali ja oktaavispinetti, joita kaikkia voidaan soittaa yhtä aikaa tai erikseen. Tämä antaa sointivärin muunteluun näin pieneksi soittimeksi todella häkellyttävät mahdollisuudet. Soitin on Barcelonan musiikkimuseossa ja se on tehty todennäköisesti Nürnbergissä vuoden 1590 tienoilla. Tekijä lienee Laurentius Hauslaib, joka vaikutti noihin aikoihin seudulla.

blogikirjoituksia : 60
sivu : previous_img  3 / 4  next_img
Powered by CMSimpleRealBlog