Teoria

Pullopilli

10.02.2016

Die Hausorgel-lehden viime vuoden numerossa oli jo aiemmin esitttelemäni suomalaisesta kotiurkurakentamisesta kertovan artikkelin lisäksi mm. kiinnostavia teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleja. Yhdestä innostuin niin paljon, että ryhdyin kokeilemaan.

Klaus Zeidlewicz esittelee lehden sivuilla 47-48 juomapulloefektiä ja sen soveltamista urkupilliin. Hän on tehnyt sen havainnon, että pulloon puhallettaessa syntyy matalampi ääni kuin mitä pullon fyysinen pituus antaisi olettaa. Hänen mukaansa pohjasta suuhun mitattuna 30 cm (1') pituinen lasipullo soi pienen c:n korkeudella, mikä tarkoittaa että pullo soi oktaavin alempaa kuin saman mittainen tavallinen tukittu urkupilli. Pienten urkujen rakentajalle tämä avaa kiinnostavia näkymiä, onhan 16' Subbass yleensä sekä suuritöisin että tilantarpeensa takia myös vaikeimmin sijoitettava äänikerta kotiuruissa.

Zeidlewicz on tehnyt menestyksellisiä kokeita juomapulloa vastaavalla pillikonstruktiolla, jossa on pullon tapaan erillinen kaulaosa. Pillin tilavuus vastaa myös esikuvana ollutta 0,75 l pulloa, jolloin 30cm pituisen pillin pohjapinta-alaksi tulee 45 x 62,5 mm. Pillin huulenleveys on kuitenkin vain 32 ja suun korkeus 11 mm. Kaulaosa on sijoitettu normaalin urkupillikonstruktion sisään etuseinän taakse. Se toimii tavallaan etukammiona äänelle ja totta totisesti pudottaa sävelkorkeuden oktaavilla, jopa ylikin. Akustisia perusteita ilmiölle ei selitetä, mutta voitaisiin kai sanoa, että pilli alipuhaltaa. Zeidlewiczin mukaan pullopillin ääni on normaalia urkupillin ääntä vastaava.

 

 

Tästä kaikesta innostuneena tein edellä selostettua pilliä vastaavan puugedacktin, jossa on säädettävä huuli ja vaihdettava kaulaosa. Kaulapalasia tein neljä eripituista, jotta kaulan pituuden vaihtelun vaikutuksesta sävelkorkeuteen saisi jotain käsitystä. Alla on taulukko, jossa näkyvät viritysmittarilla (A = 440 Hz) saadut sävelkorkeudet. Taulukon sarakkeiden otsikkokirjaimet viittaavat yo. piirroksen mittoihin.

 tukittu/avoinAabcsävel
 tukittu            420     150     8 8 D#
 12 12 F
 8 14 F
 10 15 F#
 10 22 G#/A
 420   125   8 8 F
 8 15 F#/G
 10 24 A
 420    100  8 8 F#
 10 16 G#/A
 75  10 10 A
 10 20 B
 tukittu        310        150  10 10 G#
 10 20 B
 125  10 10 A
 10 24 c0
 100  10 10 A
 10 20 c#0
 75  10 10 B
 10 20 d/d#0
 tukittu 420 - - - e0
 avoin 450 - - - d#1
 avoin 450 150 8 8 ei ääntä

 

Kuten taulukosta voidaan nähdä, kaulan pituudella on vaikutusta pillin sävelkorkeuteen, mutta vielä melkein suurempi vaikutus on sillä, kuinka lähellä etuseinää kaulaosa on. 420 mm pitkällä pillillä ja 150 mm kaulaosalla oli mahdollista päästä ison oktaavin D#:ään, joskin sivuäänet nousivat jo melkoisiksi. Toisaalta tätä ongelmaa tuntui helpottavan, kun huulen molemmin puolin laittoi sormet sivuparraksi (huulen kaventaminen).

Zeidlewiczin pillissä huuli oli pillin etuseinää kapeampi, mutta kokeilun yksinkertaistamiseksi tein kaulaosasta ja huulesta pillin levyiset. En päässyt vielä niin pitkälle, että pilli olisi äänitetty optimaaliseksi. Tavoitteena oli ensialkuun testata miten matala sävel pillistä on mahdollista saada. Isoa D#:ää vastaava keskiverto gedacktmensuuri on myös useita puolisävelaskelia laajempi kuin tässä, joten silläkin mahdollisesti on vaikutusta asiaan.

Alla olevassa videossa on havainnollistettu pillin sävelkorkeuden muutosta ensin avoimena, sitten tukittuna ja sitten pullonkaulalisäkkeellä varustettuna. Varoitettakoon jo tässä vaiheessa, että viimeinen ääninäyte kuulostaa mobiililaitteella lähinnä kohinalta. Suosittelen parempia kaiuttimia tai kuulokkeita.

 

kommentteja: 0

ei vielä kommentoitu

kirjoita kommentti:

* pakolliset kohdat
nimi:*
sähköposti: (ei julkaista)*
kommenttisi: *
 
Kirjoita kuvassa näkyvät numerot:*
Captcha
Powered by CMSimpleRealBlog