Opus1

sivu : previous_img  1 / 2  next_img

Takafasadi

16.06.2017

Yli kolme kuukautta meni muissa merkeissä, mutta nyt ehdin pitää viikon loman, jonka aikana löytyi hieman aikaa myös uruille. Joskus huhtikuussa sahailin takafasadin kehyksen puutavaraa, ja nyt oli tullut aika loveta osat yhteen.

Kaappi edistyy

26.02.2017

Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa työpaikassa, jossa työnkuva ja työaika muuttuivat jonkin verran edelliseen työhön verrattuna. Uuden opettelun lisäksi tässä on ollut ja on tulossa kaikkea muutakin ajankulua, joka pitää oivallisesti ajatukset loitolla urkujen rakentamisen jalosta taiteesta – siitäkin huolimatta, että kirjassaan Karl Bormann esittää saksalaiseen tapaansa normaalin päivätyön ohella olevan ihmiselle mahdollista irrottaa viikostaan 20 tuntia urkujenrakennukselle. Vähän kuitenkin viikonloppuisin olen tätä urkuprojektiakin jaksanut ja pystynyt edistää.

Fasadikehyksen tekoa

20.01.2017

Viime vuoden lopulla suunnitteluasteelle tullut urkujen julkisivu on talven aikana alkanut realisoitua. Ensimmäinen konkreettinen merkki on julkisivun kehys, jonka puutavaran sahasin mittaansa jo marraskuussa. Jouluvapailla tein sitten kehyksen nurkkiin liitoksia ja nyt tammikuussa sovitin kaarevan yläosan paikalleen. Liitoksina ovat lohenpyrstöt, ja niiden teossa pyrittiin etsimään sellaiset tekotavat, joita esikuvan uruissakin 1500-luvulla olisi voitu käyttää.

Opus ykkösen ulkonäkö

09.11.2016

Lähes vuosi sitten tein urkuihin uuden nelijalkaisen gedackt-äänikerran vanhan 1500-luvun eteläsaksalaisen mallin mukaan. Kulunut vuosi on mennyt sen paikalleen saattamista valmisteleviin töihin.

Loppukesällä ryhdyin piirtämään äänikerran sijoittelua urkuihin, joka osoittautui yllättävän haasteelliseksi, vaikka pillien mensuuri onkin ahdas ja pillit näinollen vievät vain vähän tilaa. Oikeastihan Bormannin ilmalaatikolla ei ole tilaa kuin yhdelle nelijalkaiselle äänikerralle, mutta näihin urkuihin niitä on tulossa kaksi. Sijoittelusuunnitelman luonnokset tuottivat sen johtopäätöksen, että urkukaappia täytyy tehdä eteenpäin, jotta ilmalaatikolta pois siirrettäville isoille pilleille löydetään kullekin omat paikkansa ja ne saadaan kiinnitettyä kaapin rakenteisiin.

8' tenorioktaavin ripustus

20.08.2016

Gedacktin bassopuolen pillit on sijoitettu kaapin sivuille C/Cs-jaolla. Basso-oktaavin pitkät pillit ovat aivan kaapin sivuseiniä vasten, ja pillit välillä B-h0 on sijoitettu pitkien pillien ja ilmalaatikon väliin ylemmäs ilmalaatikon kannella olevien pillien tasalle, jotta bassopillit voivat soida mahdollisimman esteettömästi kaapin sisälle.

Tähän asti ajatuksena on ollut tehdä tenorioktaaviin samanlaiset putkilla ilmalaatikkoon liitetyt tukit kuin alemmassa oktaavissa. Vaikka tämä osoittautui järjestelynä aivan toimivaksi, on tukeista oikeastaan turhanaikaistakin vaivaa, kun pillit voisi ripustaa bassopillien kylkeen, ja liittää ilmalaatikolta tulevat letkut suoraan pilleihin.

Ihan jo silkasta mielenkiinnosta puuntyöstömenetelmiä kohtaan ja em. parannuksen toivossa ryhdyin kokeilemaan kahteen suuntaan kiilamaisten pillinkannatinpalikoiden tekoa lohenpyrstöjyrsimellä. Kannatus toteutettaisiin niin, että pillien puolelle jyrsittäisiin palikoita vastaava kolo, johon lohenpyrstölista kiilautuisi. Sitä varten piti tehdä jyrsimelle ohjain. Kun homman jujusta sai kiinni, oli tekeminen hyvin antoisaa.

Kesäretki Kangasalle

29.07.2016

Kiireisestä kesästä johtuen tämä päiväkirjamerkintä ilmestyy vasta syksyllä.

Kuten jo monesti aikaisemmin on käynyt ilmi, rakenteilla olevien urkujeni avoimen prinsipaalihuiluäänikerran esikuvana on ollut Anders Thulén 1800-luvun puolivälin kamariurkujen nelijalkaisen huilun mensuuri. Rakentamani äänikerta on ollut viimeistä silausta vaille soittokunnossa jo jonkin aikaa, mutta minulle ei tähän mennessä ollut tarjoutunut tilaisuutta päästä kuulemaan Thulén alkuperäisen äänikerran sointia. Minua on askarruttanut, kuinka samanlainen sointi tekemissäni pilleissä on verrattuna originaaliin, ja miten tehtyjen pillien äänitys kannattaisi viimeistellä.

Alkukesästä sain Pentti Pellolta ystävällisen kutsun tulla Kangasalle tutustumaan paikallisessa kotiseutumuseossa säilytettäviin kamariurkuhin, jotka on tehty evankelisen herätysliikkeen perustajalle F.G. Hedbergille. Heinäkuun lopulla saatiin aikataulut sopimaan, ja tein reissun Pirkanmaalle.

Gedackt

14.07.2016

Urkujeni kahdeksanjalkainen gedackt on jaettu niin, että diskanttipuolisko sijaitsee ilmalaatikon päällä omalla tukillaan ja bassopuolisko on kuljetettu ilmalaatikon molemmille puolille kaapin sivuseinille. Viime postauksessa käsittelin gedacktin bassopuoliskon listeen tiivistystä ja siihen liittyvää pillitukin tekoa. Nyt vuorossa on diskanttipuolisko, jonka pillitukin viimeistelin ja tiivistin jo viime kesänä.

Pillitukin kiinnitystä

29.06.2016

Viime postauksessa kirjoitin urkujen äänityksestä, jonka aloitin nelijalkaisesta avoimesta äänikerrasta. Siinä yhteydessä mainitsin, että tässä vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista alkaa etsiä kokonaissointia kahdeksanjalkaisen ja nelijalkaisen välille.

Urkujen rakentamisen alkuvaiheessa minua kiinnosti saada mahdollisimman äkkiä soitettavaa materiaalia, ja äänikerran viimeistely tuntui siinä valossa toisarvoiselta. Tässä vuosien mittaan minulle on kehittynyt jo jonkinlaista kokonaisnäkemystä ja sen verran kriittisyyttä muiden antamille ohjeille, että uskallan jo soivan materiaalin perusteella arvioida, mitä näistä uruista on mahdollista saada. Siksi nyt oli selvästikin tullut aika tehdä jotain näkyvää, siis kuuluvaa.

Äänityksestä

01.05.2016

Urkupillien äänittäminen on karkeasti ottaen ilmavirran ohjaamista pillin alahuulesta kohti ylähuulta niin, että saadaan aikaan toivotunlainen sointi. Gedackteissa virtauksen täytyy mennä enemmän pillin sisään kuin ulos, samoin kartiomaisissa ja puolitukituissa pilleissä, mutta avoimen pillin ilmavirta täytyy suunnata enemmän ulos kuin sisään. Käytännössä ilmavirran suuntaamista on helppoa kokeilla nostamalla pakkia, jolloin ilmavirta suuntautuu pillin sisään tai laskemalla, jolloin ilmavirta suuntautuu ulkopuolelle.

Lisäksi äänitysvaiheessa säädetään pillin ilmanpaine sopivaksi, jotta pilli ääntää puhtaasti ja pyritään poistamaan kaikki soinnin sivuäänet. Ilmanpainetta säädetään pillin jalan reiällä sekä ääniraon paksuudella. Myös suun korkeus on yksi äänitysparametri, mutta puupilleissä on käytännöllisintä veistää ylähuuli jo pillin kasausvaiheessa.

Suomalaisia kotiurkurakentajia

05.01.2016

Urkujenrakennusvuosi 2015 on ollut vaihteleva. Paljon enempään sitä vuoden alussa kuvittelee ehtivänsä kuin mitä vuoden lopussa huomaa saavuttaneensa. Siinä se nuoruus hupenee tasapainoillessa mielenkiintoisen elinkeinon, mielenkiintoisten harrastusten ja muun elämän välillä. Tänä vuonna olen oikeastaan saanut kiitettävän paljon aikaa harrastuksille. Ja onpa kuluneena vuonna urkujenrakennuksenkin asia mennyt eteenpäin.

Vuoden lopussa tapahtui sellainen mukava asia, että tämä harrastukseni pääsi esille saksalaisen ja luultavasti maailman ainoan kotiurkujen rakentamiseen erikoistuneen Die Hausorgel-aikakauslehden vuoden 2015 numerossa.

Kuulumisia pilliverstaalta

09.12.2015

Kolme kuukautta mittalistan valmistumisesta, ja nyt jo pääsin pillintekoon. Tässä on kaikki 51 nürnbergiläiseen 1500-luvun lopun tyyliin tehdyn 4' Kleingedacktin pillinaihiota.

Pillitukin muokkausta

29.07.2015

Nelijalkaisen äänikerran pillitukin valmistuttua kävin muokkaamaan joskus hyvin alkuvaiheessa tehtyä gedacktin diskanttipuolen pillitukkia, joka on tehty vanerista. Samalle leveälle tukille oli porattu reiät myös taimmaisen äänikerran pillejä varten. Nyt sahasin äänikerrat erilleen, kun olen saanut sen näkemyksen, että sellainen helpottaa huoltamista.

Nelijalkaisen pillitukki

03.07.2015

Joskus vuosi sitten tein pillitukkia opus ykkösen nelijalkaiselle äänikerralle ja siitä on kerrottu tuolla jossain aikaisemmin. Työ jäi sillä erää kesken, kun tuli muita kiireitä. Liimattu tukki odotteli lopullista hiomista aina näihin päiviin asti.

Tiivisteitä ja pillinjalkoja

07.10.2014

Kesän aikana urkujen rakentaminen eteni muiden pakollisempien tekemisten lomassa kovin tahkeasti, ja sain aikaan vain pillitukin tiivisteet (kuvassa näkyvät valkoiset pyörylät), jotka ovat vielä liimaamatta paikoilleen. Nyt pillien toimintakuntoon saattaminen otti kuitenkin aimo harppauksen haettuani eräästä B-kirjaimella alkavasta auto-, kodin- ja muu-tarvikeliikkeestä tappiporanterät, joilla pillinjalkojen tekeminen käy monta kertaa joutuisammin kuin yksitellen sorvaamalla.

Fleut amabile 4'

11.05.2014

Tässä vielä nelijalkaisen äänikerran kaikki pillit tukillaan ilmalaatikolla. Kahdeksan alinta pilliä on poikittaisellä tukilla vasemmalla ja kaksi vielä pillitukin oikeassa päädyssä. Kuvassa etualalla molemmin puolin on julkisivuprinsipaalin isoimpia pillejä ja niiden takana gedacktin isoimmat. Gedacktin kaksi ylintä oktaavia ovat kuvassa nelijalkaisen äänikerran takana.

blogikirjoituksia : 25
sivu : previous_img  1 / 2  next_img
Powered by CMSimpleRealBlog