Rakennetaan urut

n. 1610 Tanska, Hillerød, Frederiksborgin linnakirkko

Urkuri Ton Koopman soittaa Jan Pieterszoon Sweelinckin kappaleen Ballo del Granduca

Nämä ovat siitä erikoiset urut, että niitä ei ole alunalkaenkaan tehty kirkolliseen käyttöön, vaan ne tilasi palatsiinsa Hesseniin saksalainen herttua Heinrich Julius, jonka vaimo oli Tanskan kuninkaan sisar. Herttua Heinrich Julius kuoli kuitenkin jo 1613, ja urut siirrettiin Frederiksborgin linnaan Tanskaan 1617. 27 äänkertaa / II-man. Mekaaninen koneisto, listelaatikot, a´ = 468 Hz, keskisävelviritys: 1/4 - komma. Urkujen alkuperäiset kiilapalkeet ovat myös tallella ja käytössä - uruissa ei ole sähköpuhallinta. Ilmanpaine vaihtelee palkeen asennosta riippuen välillä 55-65 mm Vp. Kaikki pillit ovat puuta. Varsin iso dispositio on saatu mahtumaan verrattain pieneen kaappiin. Urut on restauroinut Cavaillé-Coll 1895 Felix Reinburgin johdolla sekä 1985-1988 Mads Kjersgaard.

Overværk
Gross Principal 8'
Gross Gedact Flöite 8'
Klein PrinciPal 4'
(norsunluuta ja eebenpuuta)
GemsHorn (tai pieni viulu) 4'
NachtHorn 4'
PlockFlöite 4'
Gedact-Quint 3'
Kleine Flöite 2'
R.Rancket 16'

Tremulant*
I/II (koppeli lukitsee II-sormion)

Positiv
QuintaDehna 8'
GedactFlöite 4'
GemsHörnlein 2'
NaSatt 1 1/2'
Zimbel 1´
PrinciPal Cantus 4'**
BlockFlöite Cantus 4'**
KrumbHorn 8'
Klein Regal 4'

Tremulant*


 
Pedal
GedactFlöiten Bass 16'
GemsHorn Bass 8'
QuintaDehn Bass 8'
QuerFlöiten Bass 4'
NachtHorn Bass 2'
BawrFlöiten Bass 1'
Sordunen Bass 16'
Dolzian Bass 8'
Regal Bass 4'

Tremulant*



 

*) yleinen kanavatremolo sormioille
**) diskantti f-d´
Sormion ääniala: C, D, E, F, G, A-c'''.
Jalkion ääniala: C, D, E, F, G, A-d'.
Säkkipilli (3 rankettipiliä)
Zimbelin kertauskaava: C-A 1/6´ ; B-c 1/4´ ; f-a 1/3´ ; b-ds´ 1/2´ ; e´-a´ 2/3´ ; b´-ds´´ 1´ ; e´´ - c´´´ 1 1/3´

Urkujen 27:stä äänikerrasta vain kolme ja puoli kuuluu prinsipaaleihin: yläsormion Principal 8´ja 4´, alasormion diskanttiprinsipaali ja Zimbel. Lopuista huuliäänikerroista 10 on tukittua, joista 4 kvintadenaa. Huiluihin lukeutuu 12 1/2 äänikertaa, joista 5 on täysin tukittuja, nimittäin yläsormion Gedackt 8´, Quint 2 2/3´ ja Supergedackt 2´ sekä alasormion Gedacktflöjte 4´ ja jalkion Gedackt 16´. Puolitukittu on Bawrnflöte 1´ jalkiossa, ja Querflöte 4´ on pieni avoin ylipuhaltava huilu. Loput: Gemshorn 4´ , Blockpfeifen 4´ yläsormiossa, Blockpfeifen Disk. 4´, Gemshorn 2´, Nasat 1 1/3´ alasormiolla ja Gemshorn 8´ jalkiolla ovat avoimia, kartiomaisia huiluja suorakulmaisella, tilavalla mesuurilla. Huomattavaa on, että kaikki tukitut huilut - myös jalkion Rohrflöjte 1´ - ovat spetsfleut-tyyppisiä, ilmeisesti kirkkaamman soinnin toivossa tehty. (Suomennos vanhasta tanskankielisestä kirjasta, Orgelbogen, saattaa olla joiltain osin virheellinenkin.)

Urkuri Ton Koopman soittaa Sweelinckin Da Pacem Dominen

Jean-Charles Ablitzer soittaa samoilla Compenius-uruilla Praetoriuksen kaksi tanssia Danses de Terpsichore

 

http://orgel.natmus.dk/frederiksborg_compenius_oid_rammex.htm
http://www.christopherstembridge.org/images.htm
http://www.frederiksborgmuseet.dk/default.asp?obj=norm&show=1&parent=1062&objID=1062
http://www.frederiksborg-slotskirke.dk/index.php?id=26656
http://mypipeorganhobby.blogspot.com/2009/01/compenius-organ-denmark.html
http://www.burgen.de/denmark/schloss-frederiksborg/
http://www.compenius-orgel.de/esaiascompenius.htm
http://de.wikipedia.org/wiki/Orgel_von_Schloss_Frederiksborg
http://www.instrument-und-kontext.de/ik-orgel/norddt/frederiksborg_text.php

Alankomaalaiset puupilliurut ovat mielenkiintoinen juonne urkuhistoriassa. Tätä perinnettä jatkaa pienten koti- ja kirkkourkujen rakentaja Henk Klop: http://www.klop.info

http://urut.polso.fi © 2009-2017 Heikki Polso| Viimeisin päivitys: 21.02.2017 16:59:04
Palautelomake on poistettu roskapostin takia. Asialliset yhteydenotot: rakennetaan ät urut piste polso piste fi
html| css| Tulostusnäkymä| Sivukartta| Kirjaudu